Outi Salovaara, vuoden 2009 Lumilapio-voittaja

Sai Lumilapion Etelä-Saimaa-lehden jutusta, joka paljasti Lappeenrannan kaupungin sijoittaneen vaivihkaa miljoona euroa verorahoja omistamalleen lentokenttäyhtiölle Fly Lappeenrannalle.

Mitä kuuluu, Outi Salovaara?

– Kotitoimistollani väännän juttua venäläiskiinteistöistä Suomen Kuvalehteen. Irtisanouduin syyskuussa Etelä-Saimaasta yli 20 työvuoden jälkeen. Kirjoitan nyt freenä muun muassa Seuraan, Kuvalehteen, Ilta-Sanomiin, Talouselämään, Suomi-Venäjä-seuran lehteen ja voitko kuvitella: pidän Fysioterapia-lehdessä palstaa, jolle haastattelen asiantuntijoita.

Miksi lähdit Etelä-Saimaasta?

– Se oli maailman paras työpaikka ensimmäiset parikymmentä vuotta, mutta ilmapiirissä tapahtui suuri muutos. Johdon tuki työlle katosi, ja etenkin tutkivien ja kriittisten juttujen tekeminen vaikeutui.

Oletko päässyt freenä tekemään myös tutkivaa journalismia?

– Ainakin saan penkoa. Yksinkertainenkin juttu tahtoo minulla paisua, koska olen utelias. Se luonteenpiirre on varmaan kaikilla tutkivilla toimittajilla. Pääosin teen juttuja omista aiheistani, mutta osa niistä on kevyempiä. Ei voi koko ajan tehdä vain pitkiä reppareita.

Penkominen ja vapaan toimittajan elämä eivät aina sovi yhteen. Oletko löytänyt balanssin ajankäytössäsi?

– Suurin piirtein. Pitää olla napakka ja tehdä täysi työpäivä. 12000 merkin juttu on vielä jotenkin hallittavissa, kunhan on saanut fokusoitua, mistä sen tekee. Tosin kuukausipalkkaisenakin pengoin illat ja viikonloput kiinnostukseni kohteita, eikä kukaan maksanut siitä.

Mitä jäi mieleen jutusta, jolla voitit Lumilapion?

– Se liittyi Lappeenrannan kaupungin epätoivoiseen yritykseen ylläpitää kaupungin lentokenttää. Fly Lappeenrannan tilinpäätöksestä selvisi, että joku oli maksanut kämäselle kaupungin lentoyhtiölle yli miljoona euroa ennakoita. Ihmettelin, miksi kukaan maksaisi sellaiset ennakot konkurssikypsälle yhtiölle. Sain heidät tunnustamaan, että kaupunki oli kaikessa hiljaisuudessa heilauttanut veronmaksajien tukiaisia yhtiöön muka ennakkoina. Luulivat, ettei kukaan lue tai ymmärrä tilinpäätöksiä.

Oliko kyseessä erityinen ponnistus vai perusjuttu?

– Periaatteessa se oli ihan perusjuttu, sillä lueskelen usein tilinpäätöksiä. Sellainen minulla on auki tässä koneella nytkin – katselen, paljonko Venäjältä on pumpattu rahaa erääseen yhtiöön.

Kantapään kautta opittua

Salovaaran vinkit tutkivan journalismin tekemiseen

1. Uskalla kysyä kiusallisia kysymyksiä. Älä jätä haastattelua puolitiehen. Toimittajien helmasynti on haluttomuus kysyä etenkään kivalta ihmiseltä ikäviä kysymyksiä.

2. Lue tilinpäätöksiä ja virallisia dokumentteja. Se on peruskauraa. Toimittajien kannattaa aina välillä katsoa papereista, täsmääkö virkamiehen, poliitikon, yrittäjän tai kenen tahansa puheet dokumentteihin.

3. Valmistaudu haastatteluihin kunnolla. Räväkässä kysymyksessä ei ole mitään mieltä, jos haastateltava pystyy puhumaan sinut suohon, koska et ole perehtynyt asiaan.

4. Opiskele. Tutkivalle toimittajalle on todella paljon hyötyä laskentatoimen, kirjanpidon tai kauppaoikeuden opinnoista. Aika monessa tutkivassa jutussa on lähtökohtana yrityksiä ja rahaa.

5. Faktojen tarkistaminen. Tästä voi olla montaa mieltä, mutta itse lähetän aika usein koko jutun haastateltavalle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Haluan, että faktat ovat oikein. Korjaan tietysti vain asiavirheet ja kieltäydyn muista muutoksista.

Teksti: Elina Heino