Palkitut 1995
Olli Ainola, Suomen Kuvalehti
Kolme pankkikriisiä käsittelevää artikkelia.
Juttusarja arvioi, että uusi pankkikriisi uhkaa Suomen taloutta. Pankkien odotettua heikompi tuloskehitys hermostutti hallitusta ja viranomaisia vaikka pankit vakuttavat nousseensa jaloilleen.
Tuotot ovat kehittyneet odotettua heikommin, eikä kustannusten karsiminen ole ehtinyt purra riittävästi. Pankkeja on alkanut vaivata kannattavuuskriisi. Yritysasiakkaat maksavat mieluummin velkojaan pois ja vahvistavat taseitaan kuin asioivat pankeissa. Kun raha ei tahdo mennä kaupaksi myöskään kuluttajille, pankkimarkkinat supistuvat.Kokonaisluottokysyntä on jäämässä pysyvästi oletettua matalammalle tasolle,vaikka kysynnän supistuminen näyttääkin viime aikoina pysähtyneen.
Tulevaisuutta varjostaa myös uusi Emu-uhka. Pankit ilmoittivat hiljattain, etteivät ne halua kiirehtiä Suomen jäsenyyttä rahaliitossa. Emun vuoksi pankkien olisi investoitava pelkästään tietotekniikkaan satoja miljoonia markkoja, ja rahaliitto vie niiltä vuosittain 500-1 000 miljoonan markan valuuttatulot. Emuun liittyy myös poliittinen riski: pankit tekevät vaadittavat investoinnit, mutta rahaliitto jääkin toteutumatta. Suomeksi sanottuna pankit eivät kannata rahaliittoon liittymistä, ellei yhteiskunta jotenkin korvaa siitä aiheutuvia kuluja.
Heikki Hiilamo, Yleisradio TV 1
Peruste: Skop - lyhyt historia (kirja)
Kirja kuvaa Skopin nousua rahamarkkinoiden vapauttamisen aikana pienestä ja voimattomasta keskuspankista yhdeksi Suomen pankkibisneksen menestyneimmistä yrityksistä. Pankin kansainvälistymistä jäljitetään Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Laman alkaessa Skopin nopeaa nousua seuraa tietysti romahdus. Kirja päättyy siihen, kun Suomen Pankki ottaa Skopin hallintaansa syksyllä 1991.
Matti Kuusela ja Vesa Laitinen, Aamulehti Peruste: Dopingin sinivalkoinen valhe (kaksiosainen artikkeli), Aamulehti
Jutussa kerrotaan, että kokeilevan 1960-luvun jälkeen anabolisia steroideja ja veridopingia alettiin käyttää niin suomalaisessa yleisurheilussa kuin hiihdossa lähes johdetusti. Nyt näyttää siltä, että dopingin varjo lankeaa raskaasti myös 1980-luvun ylle - Martti Vainio ei ollutkaan dopingin yksinäinen harhailija. Aamulehden saamien tietojen mukaan vuoden 1983 MM-kisat Helsingissä olivat estosteronin eli miessukuhormonin suurta juhlaa - kaikki saattoivat huoletta valmistautua kisoihin terästämällä harjoitteluaan testosteronilla. Piti tietää vain yksi asia - viimeinen pilleri oli nautittava 48 tuntia ennen omaa kilpailua. Urheilijoiden keskuudessa näitä pillereitä kutsutaan "suklaarusinoiksi". Suomalaiset eivät jättäneet tilannetta käyttämättä - mukana kiellettyjen aineiden välittäjinä oli kotikisoissa jopa urheiluliiton oma lajivalmentaja.
Esa Nieminen, MTV 3, Sunnuntairaportti. Reportaasi SPR:n kiinteistösijoituksista eri puolilla Suomea
Jukka Rislakki, Helsingin Sanomat
Peruste: Kauhun aika (kirja)
