Vuoden 2003 Lumilapio-palkinto kolmelle erityyppiselle toimittajalle
Tutkivan journalismin yhdistys on myöntänyt vuoden 2003 Lumilapio-palkinnon Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimiehelle Pekka Ervastille, Rakennuslehden toimittajalle Mikko Kortelaiselle ja journalistiikan opiskelija Jussi Laitiselle.
Yhdistys palkitsi lisäksi Jääraappa-tunnustuspalkinnolla Yleisradion toimittajan Ari Korvolan.
Pekka Ervastin palkitut jutut käsittelivät salaisten Irak-asiakirjojen vuotamista entiselle pääministerille Anneli Jäätteenmäelle. Mikko Kortelainen selvitti rakennusliike Hakan konkurssipesien omaisuuden myymistä alihintaan. Jussi Laitinen paljasti, että Vuosaaren tulevan sataman alueelta on löydetty myrkkyjä ja että Helsingin Satama oli lyönyt laimin olennaisten selvitysten tekemisen.
Ari Korvolan tunnustuspalkinnon taustalla on kiistat asiakirjojen julkisuudesta Suomen Pankin ja Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin kanssa. Molemmat, vuosia jatkuneet kiistat päättyivät lopulta Korvolan hyväksi.
Lumilapio myönnetään vuoden aikana julkaistuista, poikkeuksellisen ansiokkaista journalistisista töistä. Tutkivan journalismin yhdistys korostaa palkitsemisperusteissa kriittisyyttä, perusteellisuutta sekä lähde- ja itsekritiikkiä.
Jääraappa-palkinto annetaan toimittajalle, joka on julkisuuslain hengessä tehnyt poikkeuksellisen paljon työtä hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Tällä kertaa yhdistyksen johtokunta palkitsi toimittajia, jotka tekevät työtään hyvin erityyppisistä lähtökohdista: yksi palkituista seuraa politiikkaa suuren iltapäivälehden toimituksessa, toinen kirjoittaa rakennusalan lehteen erikoisalueenaan talousrikollisuus ja kolmas tekee toimittajantyötä opiskelunsa ohessa. Palkittujen töiden aihepiirit vaihtelevat perinteisestä poliittisesta journalismista, talousrikoksiin ja ympäristöjournalismiin.
Johtokunta on tämänvuotisilla valinnoillaan halunnut korostaa sitä, että tutkivaa journalistista työtä voi tehdä hyvin erilaisista lähtökohdista, erityyppisissä tiedotusvälineissä. Johtokunta toivoo, että tämänvuotiset valinnat kannustavat toimittajia perusteelliseen ja kriittiseen työhön.
Palkinnot jaetaan Tutkivan journalismin yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen lauantaina 14.2. klo 15.30 Pressiklubilla, Helsingin Rautatieasema, 2. krs. (sisäänkäynti ravintola Pullman Barin läpi).
Lisätietoja: puheenjohtaja Simo Sipola, Tutkivan journalismin yhdistys, puh. 040-869 1155.
---
Palkintojen tarkemmat perustelut
Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Pekka Ervastin Irak-vuotouutisointi oli kokeneen toimittajan työvoitto. Ilta-Sanomat päihitti Ervastin johdolla uutiskilpailussa pahimmat kilpailijansa aiheessa, jota suuret tiedotusvälineet seurasivat ja selvittivät viikkokausia kevät-kesällä 2003.
Kohu alkoi kyteä maaliskuussa viikkoa ennen eduskuntavaaleja, jolloin keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki esitteli MTV3:n vaalitentin tauolla salaisia Irak-asiakirjoja. Muistiot käsittelivät pääministeri Paavo Lipposen Yhdysvaltain-vierailulla käymiä keskusteluja.
Sittemmin pääministeriksi valittu Jäätteenmäki kiisti pitkään pitäneensä hallussa salaisia asiakirjoja. Hän vakuutti kuulleensa ainoastaan suullista tietoa Lipposen Yhdysvaltain-vierailulla käymistä keskusteluista, jotka liittyivät Irakin jälleenrakentamiseen.
Jäätteenmäen vakuuttelut eivät tyydyttäneet Ervastia. Hän halusi osoittaa todeksi epäilyt, että Jäätteenmäellä oli hallussaan salaisia asiakirjoja. Monipuolisen ja laajan lähdeverkostonsa avulla Ervasti sai käsiinsä kopion keskustan työvaliokunnan pöytäkirjasta. Jäätteenmäki myöntää pöytäkirjassa, että hänellä on hallussaan salaisia asiakirjoja, joiden lähdettä hän ei voi paljastaa edes puolueensa johtoryhmälle.
Työvaliokunnan pöytäkirjan sisältämien tietojen julkistaminen oli läpimurto, jota Ervasti oli etsinyt. Ervasti ei lopettanut tähän. Hän onnistui lopulta myös selvittämään, että asiakirjat olivat peräisin presidentinlinnasta avustaja Martti Manniselta.
Ervastin uutisvoitot perustuivat vuosien varrella luotuun luottamuksellisten lähteiden verkostoon, johon kuuluu poliitikkoja eri puolueista, virkamiehiä ja toimittajia. Tällä kertaa Ervasti sai apua sellaisilta kollegoilta, jotka eivät asemansa takia voineet julkistaa tietämiään asioita.
Ervastin työskentelytapa Irak-vuodon taustojen selvittämisessä oli huolellista ja pitkäjänteistä. Se noudatti esimerkillisesti yhtä tutkivan journalismin tärkeimmistä periaatteista. Sen mukaan toimittajan on tutkittava yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita ja tuoda julkisuuteen näihin liittyvät epäselvyydet ja väärinkäytökset.
Rakennuslehden toimittaja Mikko Kortelainen on erikoistunut lehdessään talousrikollisuuteen. Hänen palkittu juttusarjansa käsitteli rakennusliike Hakan konkurssipesien omaisuuden epäiltyä myymistä alihintaan. Hakan konkurssi 1994 oli yksi Suomen suurimmista.
Kortelainen pääsi jutun jäljille jo vuoden 2002 aikana. Kortelainen käytti kekseliäästi apuna sitä, että hänen työnantajansa Rakennuslehti oli yksi Hakan konkurssipesien velkojista. Näin Kortelainen pääsi käsiksi konkurssipesien vuosikertomuksiin.
Lisäksi Kortelainen käytti muita lähteitä saadakseen haltuunsa konkurssipesien tilintarkastajien muistioita ja muuta aineistoa. Näiden perusteella paljastui muun muassa, että Hakan konkurssipesissä työskennellyt henkilö oli omistanut merkittävän osan rakennusliikettä, jolle konkurssipesä oli myynyt omaisuutta alihintaan.
Kortelainen teki omia selvityksiään keskusrikospoliisin tutkinnan aikana. Hän ei tyytynyt siihen, että konkurssiasiamies vähätteli alihintaan tehtyjen kauppojen merkitystä. Hän ei myöskään kavahtanut sitä, että nimekkäät asianajotoimistot olivat pesänhoitajina.
Kortelainen penkoi tietoa eri lähteistä: kaupparekisteristä, Hakan vuosikertomuksista, käräjäoikeuksista ja poliisilta. Konkurssipesän alihintaiset kiinteistökaupat ovat yhä poliisin tutkittavina. Jutun pitäisi tulla syyttäjälle tämän vuoden aikana.
Journalistiikan opiskelija Jussi Laitinen teki sen, mistä moni kesätoimittaja tuskin osaa haaveilla. Hän pääsi jymyuutisen jäljille ja onnistui paljastamaan viranomaisten piittaamattomuutta sekä kiusallisia ja salattuja laiminlyöntejä.
Laitinen teki kesällä 2003 Helsingin Sanomiin parikymmentä juttua Vuosaaren tulevan satama-alueen myrkkylöydöstä ja sen seurauksista. Juttusarja alkoi, kun satama-alueen pohjamudasta löytyi toukokuussa 2003 suuria pitoisuuksia erittäin myrkyllistä tributyylitinaa.
Laitisen jutun takia sataman ruoppaus keskeytyi viikoiksi. Kaupunki oli aloittanut työt alueella vastoin vesilupaehtoja, sillä pohjan kerrostumien haitta-aineet eivät olleet selvillä. Poliisi tutkii luparikkomusta.
Laitisen juttusarja paljasti, miten Helsingin kaupungin viranomaiset olivat menetelleet piittaamattomasti ja jättäneet noudattamatta ympäristöluvan ehtoja. Laitinen paljasti myös Helsingin liikuntaviraston laittoman laiturihankkeen Vuosaaren satama-alueen tuntumassa.
Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Jussi Laitinen osoittaa juttusarjallaan, että kesätoimittajanakin pystyy halutessaan seuramaan yhtä aihepiiriä pitkään ja perusteellisesti.
Yleisradion toimittajalle Ari Korvolalle myönnetty Jääraappa-palkinto on erityinen tunnustus peräänantamattomasta asenteesta ja pitkäjänteisestä työstä.
Korvola teki vuosina 2000 ja 2002 kaksi TV1:n MOT-sarjan ohjelmaa siitä, miten kiireinen Suomen Pankin johtokunta on. Suomen edustava pankki ja Suomen Pankin sallitut elämät –nimisiä ohjelmia varten Korvola pyysi nähtäväkseen muun muassa pankin johtokunnan ajopäiväkirjoja ja edustuslaskuja. Hän halusi selvittää, mihin johtokunta lopulta käyttää työaikaansa.
Asiakirjapyynnöstä alkoi pitkä kissa ja hiiri -leikki, jossa Suomen Pankki yritti kaikin keinoin olla antamatta Korvolalle tämän pyytämiä asiakirjoja. Kiista meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, joka ratkaisi asian Korvolan hyväksi. Tämän jälkeen pankki laskutti Yleisradiota aineiston kopioinnista yli 6 000 euroa. Korvola maksoi summan käteisellä.
Kiista huipentui tammikuussa 2004, kun eduskunnan oikeusasiamies päätti, että suuritöistenkään aineistojen kopioinnista ei saa periä kopioiden lisäksi erillistä maksua. Päätös sai Suomen Pankin palauttamaan aineiston kopioinnista perimänsä rahat Yleisradiolle.
Ari Korvola voitti lokakuussa 2003 toisen vuosia jatkuneen kiistan asiakirjojen julkisuudesta. Korvola pyysi 1999 Teknologian kehittämiskeskukselta Tekesiltä luetteloa sen tukemista yrityksistä ja yritysten saamista tukisummista. Monipolvinen kiista eteni korkeimman hallinto-oikeuden kautta uudelleen Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätti, että Tekesin on julkistettava jakamansa yritystuet.
Korvolan saaman palkinnon on tarkoitus kannustaa toimittajia hyödyntämään viisi vuotta voimassa ollutta lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja vaatimaan viranomaisilta mahdollisimman suurta hallinnon läpinäkyvyyttä.
