Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2022 valtakunnallisen Lumilapio-palkinnon saajaksi ja kolme paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkintofinalistiksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yli 60.
– Palkintoraati joutui pudottamaan kärjestä kivuliaan monta juttua, joista jokunen olisi ehdottomasti voinut olla Lumilapio-finalisti tai jopa voittaja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ehdokkaat ovat hyvä leikkaus maamme tutkivan journalismin parhaimmistosta, Tutkivan journalismin yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund kertoo.
Lumilapio-ehdotuksissa raati kiinnitti huomiota lukuisiin työyhteisön työoloja ja niiden ongelmia käsitteleviin juttuihin. Niissä tutkittiin usein matalapalkka-aloja, joissa työskentelee nuorten ja maahanmuuttajien kaltaisia haavoittuvia ryhmiä.
– Näissä jutuissa lähteiden luottamuksen saavuttaminen on vaatinut toimittajalta paljon aikaa ja eettistä tajua, hallituksen jäsen Hanna Nikkanen kertoo.
Aiemmista vuosista poiketen Tutkivan journalismin yhdistys jakaa myös paikallisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon. Paikalliset aiheet nousevat usein valtakunnallisiksi, mutta valtakunnallisten uutisten kokoluokan kanssa kilpaillessaan ne jäävät helposti varjoon, vaikka jutun eteen nähty työ voi olla jopa haastavampaa pienemmissä yhteisöissä.
– Tarkkasilmäiset paikallistoimittajat ovat usein olleet avainasemassa esimerkiksi korruption tai ympäristörikosten paljastamisessa. Paikallismediat pystyvät myös lisäämään yleisön ymmärrystä monimutkaisina ja etäisinä pidetyistä ilmiöistä näyttämällä konkreettisesti, miten ne vaikuttavat ihmisten arkeen ja tuttuihin paikkoihin, hallituksen jäsen Hanna Nikkanen sanoo.
Lumilapio-palkintojen saajat julkistetaan Tutki!2023-konferenssin iltajuhlassa 21. huhtikuuta.
Valtakunnalliset Lumilapio-finalistit 2022 aakkosjärjestyksessä
IL paljastaa: Supo-taustainen pääjohtaja hankki superrikkaalle venäläisoligarkille Suomen kansalaisuuden
Jarno Liski/Iltalehti
Gennadi Timtshenkon Suomen kansalaisuuden hakua käsitelleet artikkelit avasivat viranomaisten toimintaa klassisen tutkivan journalismin tyyliin. Kansainvälisen tason jutuissa lähteiden ja tietojen hankinnassa on käytetty monipuolisesti eri keinoja ja viranomaistahoja. Juttusarja johti myös muiden tiedotusvälineiden heräämiseen ja asian käsittelyyn avoimesti julkisuudessa.
Helsinki Schoolin johtohahmot pyrkineet suhteisiin opiskelijoiden kanssa – entiset valokuvauksen opiskelijat kertovat ahdistelusta ja painostamisesta seksiin
Karoliina Paananen/Long Play
Artikkeli toi esiin vakavaa vallan väärinkäyttöä Aalto-yliopiston yhteydessä toimineesta valokuvavientihanke Helsinki Schoolista. Se paljasti, ettei yliopisto ollut puuttunut väärinkäytöksiin ja häirintään riittävällä vakavuudella ja osoitti, miten toiminnan salliminen oli ajanut opiskelijoitta jopa alanvaihtoon. Juttu johti selvitykseen, jonka myötä Aalto-yliopisto ilmoitti muun muassa ohjeistavansa opettajia turvallisempaan ja inklusiivisempaan opetukseen sekä perustavansa anonyymin ilmoituskanavan väärinkäytöksille.
Fortum oli mukana rahoittamassa paikallisten kritisoimaa vesivoimalaa Ugandaan – MOT paljastaa ongelmia valtionyhtiöiden päästöhyvityksissä
Anu Rummukainen, Jessica Stolzmann/Yle MOT
Selvitys toi jokaisen ymmärrettävällä tavalla esille päästöhyvitysmarkkinoiden ongelmat ja pystyi näyttämään paikan päällä, mihin Suomen valtionyhtiöiden päästöhyvityseurot lopulta käytettiin. Monimutkaisen liiketoiminnan taakse kurkistanut projekti konkretisoi järjestelmän puutteet. Se myös pakottaa katsojan kysymään itseltään, onko tämä todella se tapa, jolla ilmastonmuutosta torjutaan, jos kulutustottumuksista ei haluta tinkiä.
Syötti
Matti Rämö/Suomen Kuvalehti
Juttu susien myrkytysverkostosta onnistui feature-jutun muodossa avaamaan ryhmän toimintaa sekä motiiveja susivihan taustalla poikkeuksellisen tarkasti. Laajan lähdemateriaalin tarkan läpikäynnin ansiosta juttu avasi verkoston toimintaa konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti paljastaen myös sen, miten rinkiin kuuluneet riistavalvonnan luottamustoimissa työskentelevät menettivät ringin kiinni jäämsen myötä tehtävänsä. Juttu toimii erinomaisena esimerkkinä tarinallisen tutkivan journalismin kerronnallisesta voimasta.
Suomen maajoukkueen entistä päävalmentajaa epäillään vuosia kestäneestä epäasiallisesta toiminnasta – voimistelijat kertovat jatkuvasta laihduttamisesta ja syömishäiriöistä
Riikka Smolander-Slotte/Yle Urheilu
Selvitys rytmisen voimistelun maajoukkueen valmennustavoista kertoi laajemmalle yleisölle ongelmista, joista lajin piirissä on keskusteltu jo pitkään, mutta joihin puuttuminen ei silti onnistunut. Juttu avasi henkilölähteiden kautta jopa lajin rakenteisiin asti yltäviä ongelmia, jotka pahimmillaan vaaransivat huippu-urheilijoiden terveyden pitkään uran jälkeenkin.
Aiheetonta viivytystä
Paavo Teittinen/Helsingin Sanomat
Seksuaalirikosten tutkinnan puutteita selvittänyt artikkeli valotti koskettavien ja paljon puhuvien tapausesimerkkien kautta sitä, miten tutkinnan puutteet ja pitkä kesto vaikeuttavat oikeuden saamista. Juttu osoitti poliisin toiminnassa räikeitä puutteita, joiden valossa tutkintojen eteneminen vakavissa rikoksissa näyttäytyi jopa sattumanvaraiselta. Myöhemmin artikkelia seurannut laillisuusvalvojan selvitys vahvisti artikkelin esille tuomat epäkohdat. Tapausten arkaluonteisuus vaati jutun teossa erityistä huomiointia.
Paikallisen tutkivan journalismin Lumilapion finalistit 2022 aakkosjärjestyksessä
Vakuutusyhtiöstä paljastuu törkeyksiä: seksuaalista häirintää, vuosien kiusaamista, bordellitarinoita, erikoisia mökkitalkoita – Päähenkilönä ”Pirkanmaan keisari”
Minna Ala-Heikkilä/Aamulehti
Juttusarja Pirkanmaan Lähi-Tapiolan sisäisistä ongelmista paljasti, ettei alueellisesti merkittävän taloudellisen vallankäyttäjän toiminta kaikilta osin kestänyt päivänvaloa. Juttukokonaisuuden ydin oli poikkeuksellisen hyvässä lähteiden käytössä, mikä päästi toimittajan kuulemaan kokemuksista suoraan yrityksen ytimestä. Epäterveen johtamiskulttuurin paljastaminen johti myös konkreettisiin muutoksiin yhtiön hallinnossa.
Kroonin nimi yhdistää ränsistyvää hotellia, tyhjää liikekeskusta ja ruotsidemokraatteja – ja vie Luxemburgiin
Veera Järvenpää/Pieksämäen Lehti
Pieksämäen lehti toteutti velvollisuuttaan lukijoilleen selvittäessään paikkakunnan poikkeuksellisia ja ongelmallisia kiinteistökauppoja. Niistä avautui talouskuvio, jonka tutkinta laajeni ulkomaille asti. Pieksämäen Lehden uutisointi osoittaa vahvan paikallisen median merkityksen Suomen mediakentässä. Pienen lehden ponnistuksen jälkeen moni valtakunnallinen media ryhtyi penkomaan tapausta ja paljastamaan siitä yhä uusia yksityiskohtia. Tämä muistuttaa siitä, miksi toimitusten on tärkeä seurata toistensa uutisointia ja jatkaa siitä, mitä toiset ovat paljastaneet.
KuPSin kulisseissa kuohuu, keskiössä toimitusjohtaja Jarmo Heiskasen toiminta
Marita Tiihonen, Tommi Turunen/Savon Sanomat
Menestyksekkään palloseuran taustoissa on kuohunut pitkään, mutta tarvittiin paikallinen media tuomaan konflikti ja sen keskeiset henkilöt julkisuuteen. Työtä ei helpottanut maakunnallisten urheiluseurojen ja paikallislehdistön lähes symbioottinen suhde. Maakunnallisen urheilubrändin epäkohtien paljastaminen oli paitsi merkittävää paikallisille toimijoille, myös urheilupiireille laajemmin.