Tutkivan journalismin yhdistys on palkinnut vuoden 2021 Lumilapiolla Paavo Teittisen Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin ihmiskaupparikosten tutkinnan ongelmista. Lumilapio myönnetään vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Teittisen erittäin laaja ja kattava artikkeli “Tutkinta lopetettu” toi esiin vakavia puutteita ihmiskaupparikosten tutkinnassa. Uutisen yhteiskunnallista merkitystä nostaa entisestään ongelmien liittyminen erittäin haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien puolustamiseen.
– Uutinen poiki selvityksen, jonka lopuksi apulaisoikeuskansleri antoi poliisille poikkeuksellisen ankaran päätöksen lainvastaisesta toiminnasta. Artikkelin ansiosta on mahdollista, että jatkossa yhä useampi ihminen saa oikeutta, sanoo Tutkivan journalismin yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund.
Artikkelista paistaa Teittisen perehtyneisyys ihmiskauppaan ja siihen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin. Samalla se on kuitenkin myös erinomainen journalistinen tuotos, joka pitkästä mitastaan huolimatta pitää lukijansa tiukasti otteessaan.
Jääraappa Maanmittauslaitoksen avaamille aineistoille
Yhteiskunnan avoimuuden edistämisen tunnustuspalkinto Jääraapan Tutkivan journalismin yhdistys myöntää Maanmittauslaitoksen kartta-aineistojen avaamiselle.
Maanmittauslaitos on avannut esimerkillisesti paikkatietoja koskevaa dataansa ja mahdollistanut sillä monet tutkivat jutut. Esimerkiksi maankäyttöä koskeva data ja useita vuosikymmeniä kattava ilmakuva-aineisto tarjoavat korvaamattomia apuvälineitä esimerkiksi paikallis- ja ympäristöjournalismille.
– Toimittajat tarvitsevat monipuolisia kartta-aineistoja esimerkiksi metsäkadon seuraamiseen ja viherpesun paljastamiseen, ja näissä asioissa tutkivalla journalismilla on enemmän tekemistä kuin koskaan aiemmin. Ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tutkivan journalismin kysyntä on kasvanut Suomessa paljon, sanoo hallituksen jäsen Hanna Nikkanen.
Tutkivan journalismin yhdistys toivoo Maanmittauslaitokselta vastaavaa avoimuutta ja palveluhalua jatkossa myös esimerkiksi kiinteistö- ja maanomistajatietojen avoimuuden ja saatavuuden osalta.
Palkintoraatiin kuuluivat yhdistyksen hallituksen jäsenet Ville Eklund (pj), Petri Kiuttu, Mirja Kolttola, Karri Lehtiö, Annica Lindström, Hanna Nikkanen ja Antje Tolpo.
Lumilapio-finalistit 2021 aakkosjärjestyksessä
Rebekka Härkönen/Turun Sanomat
Rebekka Härkösen juttu paljasti naantalilaisella hevostallilla pitkään jatkuneen lasten ja nuorten hyväksikäytön. Juttu edustaa tutkivaa journalismia, jonka keskeisiä tietolähteitä ovat haavoittuvassa asemassa olevat uhrit ja heidän omaisensa, ja joka siksi vaatii toimittajalta herkkyyttä ja vastuuntuntoa. Juttu osoittaa myös, miten tärkeää aiheen jälkiseuranta on: poliisitutkinnan edetessä Härkönen on löytänyt vakavia puutteita seksuaali- ja eläinsuojelurikosten tutkinnassa.
Missä on Perttu Nousiainen -reportaasisarja
Marko Junkkari ja Tommi Nieminen/Helsingin Sanomat
Marko Junkkarin ja Tommi Niemisen reportaasisarja kirjoitti uuden, elokuvallisen luvun vuosia pengottuun Nuorisosäätiö-vyyhtiin. Kattava artikkeli tapauksen keskushenkilön Perttu Nousiaisen katoamisesta rakensi vetävän mysteerin miehestä, jonka toimien epäillään johtaneen yhteen Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista. Juttu toi esille median lukijasuhteen tärkeyden, sillä lopulta Nousiaisen pakomatka päättyi Helsingin Sanomien paljastettua tämän piilopaikan lukijavihjeen avulla.
Johanna Mattinen ja Jaakko Mäntymaa / Yle MOT ja Yle Ajankohtaistoimitus
Usein kuulee, että media ja sen toiminta on yksi tutkivan journalismin sokeista pisteistä. Mattisen ja Mäntymaan Tosi-tv:n kohtuuton hinta perkaa ansiokkaasti aikamme suosituimpiin kuuluvan viihdemuodon synkkiä puolia, käsitellen myös julkaisijansa Ylen näyttämää ohjelmasarjaa. Alan kyseenalaiset käytännöt paljastuivat laajojen haastattelujen ansiosta. Oman haasteensa työhön toivat haastateltujen allekirjoittamat vaitiolosopimukset, joiden räikeän epäoikeudenmukaisista ehdoista järkyttyivät myös jutuissa kuullut oikeusoppineet.
Juttukokonaisuus Valtiontalouden tarkastusvirastosta
Jarno Liski/Iltalehti
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ja sen nyttemmin entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ovat olleet kriittisissä otsikoissa aiemminkin, mutta vasta Jarno Liskin sinnikäs penkominen aiheen ympärillä nosti sen valtakunnanotsikoihin. Jutut paljastivat paitsi muutoksia VTV:n toiminnassa sen ydintehtävien osalta, myös lukuisia kiusallisia tietoja sen pääjohtajan Yli-Viikarin toimista. Paljastukset synnyttivät kohun, jonka seurauksena Yli-Viikari menetti tehtävänsä ja tuomittiin käräjäoikeudessa muun muassa virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Juttukokonaisuus Geologian tutkimuskeskuksesta
Outi Salovaara/Suomen Kuvalehti
Vallan vahtikoirana toimiminen on tutkivan journalismin ydintä. Outi Salovaaran jutut Geologian tutkimuskeskus GTK:sta toivat julkisuuteen tietoja, jotka valtion alainen virasto olisi mieluummin pitänyt piilossa. Jutut paljastivat GTK:n salaa auttaneen ydinaseella pelottelevaa Saudi-Arabiaa kartoittamaan maan uraanivaroja sekä pyrkivän perustamaan erillisen osakeyhtiön riskialtista liiketoimintaa varten. Perinpohjaiset jutut todistivat viraston pyrkineen salaamaan yhteistyönsä Saudi-Arabian hallituksen kanssa ja mahdollistivat julkisen keskustelun siitä, mikä viraston vastuu on, jos sen työpanosta käytetään ydinaseen kehittämisessä.
Paavo Teittinen/Helsingin Sanomat
Paavo Teittisen juttu on malliesimerkki siitä, miten tutkiva journalismi voi nostaa julkisuuteen yhteiskunnallisia ongelmia ja olla osa muutosta. Pitkään ihmiskaupasta kirjoittanut toimittaja pystyi laajan lähdeaineistonsa avulla osoittamaan vastaansanomattomasti, että poliisi on toistuvasti laiminlyönyt ihmiskauppatapausten tutkinnan. Teittisen juttu johti oikeuskanslerin tekemään kriittiseen selvitykseen sekä rikostutkintaan yhden tutkinnanjohtajan toiminnasta. Tällainen juttu ei olisi mahdollinen ilman toimittajan pitkäjänteistä syventymistä vaikeasti tutkittavaan aiheeseen.