Tutkivan journalismin yhdistys on palkinnut vuoden 2020 Lumilapiolla Karoliina Paanasen ja Jarno Liskin Suomen Kuvalehdessä julkaistun artikkelin ministeri Katri Kulmunin koulutusostojen epäselvyyksistä. Lumilapio myönnetään vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Paanasen ja Liskin artikkeli “Kallista konsultointia“ paljasti, miten huomattava summa julkisia varoja päätyi osaksi puoluepoliittista vaikutustyötä. Ministeri oli käyttänyt kahden ministeriön rahoja tavalla, jossa veronmaksaja päätyi maksamaan Kulmunin viestintäkoulutusta ministerin tehtäviin kuuluvien esiintymisten lisäksi keskustan puheenjohtajavaaleja varten.
Paljastus johti lopulta ministerin eroon, koulutukseen käytettyjen rahojen palauttamiseen ja rikostutkintaan.
– Toimittajat olivat julkisia hankintatietoja tutkimalla päässeet merkittävän uutisaiheen jäljille ja skuuppi johti laajaan keskusteluun siitä, mikä on hyväksyttävää julkisten varojen käyttöä poliitikolle, Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.
Erityisen ansiokasta artikkelille on, että se konkreettisesti näytti miten viestintäkonsulttien palveluita käytetään Suomen politiikassa. Erilaisesta viestinnän ammattilaisten valmennuksesta on tullut kotimaan politiikassa arkipäivää, mutta se jää yleensä piiloon vallan kulisseihin.
Koronatilanne näkyi myös vuoden aikana kirjoitetuissa tutkivissa jutuissa, mutta raadin iloksi toimittajat löysivät runsaasti myös muita aiheita. Toivottavasti poikkeavat olosuhteet myös auttavat toimituksia pohtimaan, miten tutkivalle journalismille löydetään toimituksessa sen tarvitsema aika ja resurssit.
Jääraappa Finnwatchille
Yhteiskunnan avoimuuden edistämisen tunnustuspalkinto Jääraappa myönnetään tänä vuonna yritysvastuullisuutta tutkivalle kansalaisjärjestö Finnwatchille. Finnwatch palkitaan sinnikkäästä työstä, jota yhdistys on tehnyt lähes kaksi vuosikymmentä yritysten ihmisoikeuksien, ilmastovaikutusten sekä verovastuullisuuden epäkohtien paljastamiseksi.
Finnwatch on tuonut esiin muun muassa pakkovoiman käyttöä Suomessa myytävien elintarvikkeiden taustalla, puutteita äitiyspakkaukseen sisältyvien tuotteiden vastuullisuudessa, Outokummun alihankintaketjun ihmisoikeusloukkauksia Brasiliassa, kotimaisten design-tuotteiden tuotanto-olojen laiminlyöntejä ja sote-yritysten harjoittamaa verosuunnittelua.
Yhdistyksen raporteilla on ollut konkreettisia vaikutuksia yritysten toimintatapojen muuttamiseksi ja se on luonut yhteiskunnallista keskustelua sekä painetta yritystoiminnan avoimuuden lisäämiseksi.
Palkintoraatiin kuuluivat yhdistyksen hallituksen jäsenet Ville Eklund (pj), Annica Lindström, Kati Pehkonen, Maria Manner, Mirja Kolttola ja Pauliina Siniauer.
Lumilapio-finalistit 2020 aakkosjärjestyksessä
Marko Yrjövuori sanoo olevansa tähtien luottomies, mutta voiko hänen sanaansa luottaa?
Raiko Häyrinen / STT
Raiko Häyrisen artikkeli Marko Yrjövuoren taustoista paljasti harhaanjohtavasti mediassa rakennetun henkilöbrändin, jolla Yrjövuori oli päässyt merkittävään asemaan suomalaisissa urheilupiireissä. Uutistoimitukselle harvinaisempi pitkä tutkiva artikkeli on tehty perinpohjaisesti ja se osoitti, kuinka tärkeää henkilöhaastatteluissa on tarkistaa faktat myös silloin, kun muut mediat ovat kirjoittaneet aiheesta aiemmin.
Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille
Antti Koistinen / Yle
Ylen toimittajan Antti Koistisen analyysi sähkön siirtohintojen noususta avasi ensimmäistä kertaa kunnolla syyt sille, miksi hinnat nousevat. Taustalta paljastui valvojan osaamattomuus, joka mahdollisti sähköyhtiöiden härskin toiminnan. Juttu herätti laajaa keskustelua ja sai hallituksen muuttamaan lakiesitystään niin, että se ottaa aiempaa paremmin huomioon asiakkaan näkökulman. Juttu edustaa tärkeää tutkivaa journalismia, joka kosketti kaikkia suomalaisia. Jutun yhteydessä julkaistiin esimerkillisesti sen pohjana ollut tietoaineisto ja sen analyysi.
Valtio osti kiinalaiset hengityssuojat ulosottovelkaiselta liikemieheltä – Tiina Jylhä sanoo miljoonakaupan kuuluneen itselleen
Jarno Liski / Suomen Kuvalehti
Toimittaja Jarno Liskin juttu Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneiden maskikauppojen taustoista oli koronakriisin isoja kotimaisia uutisia. Juttu paljasti, että Huoltovarmuuskeskus oli ostanut kiinalaisia kasvomaskeja ulosottovelkaiselta liikemieheltä Onni Sarmasteelta ja kauneusklinikkayrittäjänä tunnetulta Tiina Jylhältä. Suomen kriisivarautumista oli kehuttu ulkomaisissa tiedotusvälineissäkin, mutta Liskin uutinen osoitti, että kulisseissa tilanne oli toinen. Juttu kiinnitti huomion verorahojen käyttöön ja materiaalihankintojen leväperäisyyteen kriisin aikana sekä johti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan eroon.
Kallista konsultointia
Karoliina Paananen ja Jarno Liski / Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehden artikkeli valtiovarainministeri Katri Kulmunin viestintäkonsulttikulujen epäselvyyksistä on malliesimerkki median toiminnasta vallan vahtikoirana ja julkisten varojen käytön valvojana. Toimituksen omasta tiedonhankinnasta käynnistynyt juttuprosessi johti suurta huomiota saaneeseen skuuppiin ja lopulta ministerin eroon.
Monia armorikkaita vuosia
Outi Salovaara / Long Play
Outi Salovaaran artikkeli Monia armorikkaita vuosia toi esille useita Suomen ortodoksisen kirkon sisäisiä ongelmakohtia: kehnon taloushallinnon ja vähäisen valvonnan aikaansaamat taloussotkut, työsuhderiidat sekä suuria rahasummia vaativat oikeustaistelut. Ansiokas, Suomessa verrattain harvinaista tutkivaa uskontojournalismia edustava juttu valottaa hyvin uskonnollista yhteisöä, jonka paikoin eripuraisia päättäjiä harvemmin arvioidaan mediassa kriittisellä katseella. Paljastukset epäselvyyksistä pakottivat kirkon selvittämään toimiaan ulkomailla asti.
Siivoton ala
Paavo Teittinen / Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen paljasti laajan ja systemaattisen hyväksikäytön siivousalalla. Laajassa artikkelissa osoitettiin, että viranomaisilta usein piiloon jäävää hyväksikäyttöä tapahtuu niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ansiokas juttu pystyi tavoittamaan myös hyväksikäytön kohteeksi joutuneita siivoojia olemalla luettavissa myös arabiaksi, englanniksi ja soraniksi.