Tutkivan journalismin yhdistys palkitsee vuoden 2023 valtakunnallisella Lumilapiolla Paavo Teittisen ja työryhmän juttukokonaisuuden. Paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon yhdistys on antanut Michael Hancockin Nya Åland -lehdessä julkaistulle jutulle, joka paljasti Suomeen työskentelemään siirtyneen ja lääkärinoikeutensa Ruotsissa menettäneen miehen tapauksen.
Lumilapio myönnetään vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Helsingin Sanomien tutkivassa ryhmässä tehty juttu irakilaisesta miehestä oli kansainvälisen työryhmän yhteistyön tulos. Yhdessä norjalaisten Verdens Gangin ja Namdalsavisan toimittajien kanssa työryhmä selvitti, miten irakilainen vaimonsa palkkamurhasta tuomittu mies saattoi elää rauhallista elämää Vantaalla laissa olevan porsaanreiän ansiosta. Jutussa on käytetty tiedonhankintaa laajasti ja nähty vaivaa paljastusten tekemiseksi. Kokonaisuus on perusteellista tutkivaa journalismia. Kansainvälisesti koostetun jutun paljastuksiin liittyi havainnollinen visuaalinen reportaasi.
Tutkiva artikkeli esitteli aiemmin piilossa olleen ongelman eli ulkomailla tuomitun miehen oleskelun Suomessa lain harmaalla alueella, jonka korjaamisesta alettiin puhua Suomessa. Sekä oikeusministeri että sisäministeri ottivat asiaan kantaa. Jutun jälkeen sekä Norjassa että Suomessa käynnistettiin poliitikkojen ja viranomaisten selvityksiä siitä, miten miehen suhteen pitäisi toimia ja miten vastaaviin tapauksiin puututtaisiin jatkossa.
Palkinnon kohdennus kansainväliselle työryhmälle tarkoittaa yhteistyössä tehtävän journalismin huomioimista erityisesti, sillä useiden medioiden kautta tietoa kerättiin Irakista, Norjasta ja Suomesta syventävästi ja perusteellisesti. Monien lähteiden koostaminen yhteen on enemmän kuin osiensa summa. Toimitus onnistui saumattomalla yhteistyöllä löytämään etsimänsä tiedon ja luomaan kontaktin jutun päähaastateltavaan, joka toi juttuun tarpeellisen epäillyn kuulemisen mukaan.
”On arvokasta, että tutkivat journalistit verkostoituvat kansainvälisesti. Tämän vuoden palkintojuttu on hieno esimerkki siitä, miten onnistuneeseen kokonaisuuteen voidaan päästä, kun tutkivat toimitukset tuntevat toistensa työtä yli medioiden ja maiden rajojen”, kuvailee hallituksen jäsen Antje Tolpo Tutkivan journalismin yhdistyksestä.
Paikallis- alueellisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkinto
Nya Åland-lehden toimittaja Michael Hancockin artikkelit 6. ja 8. syyskuuta 2023 paljastivat merkittäviä puutteita lainsäädännössä ja viranomaisten käytännöissä koskien lääkäriä, joka oli tuomittu lapsipornografian hallussapidosta Ruotsissa vuonna 2020. Tuomion jälkeen häneltä oli viety lääkärinoikeudet Ruotsissa, mutta hän oli jatkanut työskentelyään Suomessa uudella nimellä ja Valviran rekisterissä.
Artikkelin tekeminen herätti Suomen ruotsinkieliset mediat aiheeseen, ja juttu tuotti monta jatkojuttua. Jutun ansioina ovat hyvä paikallisen jutun seuranta, jonka kautta tarkan tutkimustyön myötä kaivuutyössä päästiin perustavien yhteiskunnallisten kysymyksien äärelle: miten hyvin tunnemme terveydenhuollossa toimivien henkilöiden taustat ja miten helposti Suomessa lääkärinluvan saa pidettyä Ruotsiin verrattuna? Ottamalla viranomaisiin aktiivisesti yhteyttä jutun konteksti laajeni koko Suomeen ja Valviraan. Valitsijaraati huomioi, että juttu on hyvä osoitus paikallistason tutkivan jutun nousemisesta valtakunnallisen median uutisaiheeksi ja siitä laajemmin yhteiskunnalliseksi keskustelunavaajaksi.
Jääraappa tiedon avaamisesta ja erityismaininta koodaavalle toimittajalle
Tänä vuonna raati päätti antaa Jääraappa -palkinnon Susanna Reinbothille, joka on Helsingin Sanomien rikostoimittaja. Reinboth on yli vuosikymmenen ajan jaksanut sinnikkäästi haastaa viranomaisia avoimemman toiminnan puolesta. Hän on tehnyt lukuisia kanteluita hallinto-oikeuteen, jossa menestyttiin useamman kerran myös viime vuonna. Sen lisäksi, että Reinboth muuttaa viranomaisten toimintakulttuuria päätös kerrallaan, hän myös tarjoaa apua julkisuuslain tulkintaan sekä kanteluosaamistaan myös kollegoilleen paitsi HS:n sisällä, myös muille toimittajille. Jääraappa on vuosittain jaettava yhteiskunnan avoimuuden edistämisen tunnustuspalkinto.
Poikkeuksellisesti yhdistys huomioi yhden henkilön erikseen tutkivan journalismin tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinnolla Tutkivan journalismin yhdistyksen palkintoraati palkitsee koodaavan toimittajan Taneli Arposen työn Ylen MOT-toimituksen signaalihäirintää koskeneesta juttuparista. Arposen taidot ja osaaminen ovat suurien datamassojen esittäjänä erityisen merkittäviä ja loivat uudenlaisia tiedonhankinnan metodeja tutkivaan journalismiin.
Erityislaatuisen jutun ansioikkaan kaivamis- ja analyysityön takana oli suuri määrä kehittynyttä tietojen hankintaa, jossa selvitettiin signaalihäirintää Venäjältä keväällä 2022. Jutun vaikuttavuudessa suuri arvo oli sen visualisointiosuus, joka oli toteutettu taitavasti ja itse jutun pääasiaa korostaen ja hillitysti visualisoiden. Tunnustuspalkintoja on jaettu yhdistyksen historiassa harvoin, mutta tällä kertaa raati oli tunnustuksesta yksimielinen. Tutkivan journalismiin yhdistyksen valintaraati halusi nostaa Arposen työtä toimitustyön taustalla tunnustuspalkinnolla esiin, sillä hän osoitti työssä erityistä sitkeyttä ja teknistä kyvykkyyttä.
Kaikki ehdokkaat Lumilapion saajiksi
Valtakunnallisen tutkivan journalismin Lumilapioehdokkaat:
De kenyanska studerandena tvingades ändå betala för utbildningen – riskerar deportation efter tusentals euro till Laurea ja jutut sarjasta
Max Nyberg ja Jeanette Björkqvist/HBL Ab
Toimittajat Max Nyberg (Borgåbladet) ja Jeanette Björkqvist (HBL) paljastivat keväällä 2023 suomalaisen koulutusvientiohjelman varjopuolen. Satoja Kenialaisia opiskelijoita houkuteltiin Suomeen opiskelemaan ammattikorkeakouluihin, kuten Laureaan. Nuoret opiskelijat joutuivat mahdottomaan tilanteeseen viranomaisten toiminnan takia, koska heille tuli yllättäen maksettavaksi tuhansia euroja Suomessa koulutuksestaan. Raportointi sai laajaa huomiota ja se johti ammattikorkeakoulujen opetusohjelmien muutoksiin. Lopulta suuri osa oppilaista pystyi jatkamaan opiskeluaan.
Helsinkiläisestä ”päiväkodista” paljastui saudirahalla pyörivä moskeija – johtajalta hämmentäviä kommentteja muslimiväestöstä, homoista ja Erdoganista, juttusarja
Mikko Marttinen/Ilta-Sanomat
Uskonto ja sen seuraaminen yhteiskunnassa on monesti Suomen mediassa sivuroolissa. Huolellisella tutkivalla työllä Mikko Marttinen onnistui paljastamaan Malmin salamoskeijan, jonka opetuksissa on selkeitä salafistisia piirteitä. Jälkikäteen paljastus uskonnonopettajan opetussisällöistä herätti keskustelua hengellisen opetuksen roolista nykyisessä koulujen opetussuunnitelmassa.
Katkennut yhteys ja Venäjä on aktivoitunut Suursaaressa
Anu Rummukainen ja Taneli Arponen/Yle
Uusien menetelmien kehittäminen on yksi isoimpia tutkivan journalismin uudistavia voimia yhteiskunnassa ja yleisön informoimisessa. Tutkiva journalismi voi toisin sanoen kehittää täysin uudenlaista tiedonhankintaa. Tällaiseen harvinaiseen työhön Ylen MOT-toimitus ryhtyi vielä jutun julkaisemisen aikoihin viranomaisten vaietessa elektronisesta häirinnästä, joka tuli selvästi Venäjältä. Ylen toimittaja ja koodari hankkivat tiedot käyttämällä hyväkseen lentokoneiden tallentamaa paikannusdataa, josta voitiin koostaa kartta, josta pahimmat häiriöt käyvät ilmi. Häirintä GPS-paikannustekniikalle on yhä hankala kysymys, jonka Ylen perusteellinen juttupari toi laajasti esiin Suomessa.
Kauneuskiihko
Svenska Yle Spotlight työryhmä, Anki Westergård ja Patrik Skön/Yle
Svenska Ylen tutkimus paljasti suuria puutteita Suomen suurimpiin kuuluvalla kauneuskirurgian klinikalla. Kauneuskiihko-projekti onnistui lisäksi selvittämään sen, mitä seuraa siitä, ettei esteettistä kirurgiaa säädellä ja valvota yhtä tiukasti kuin muuta erikoissairaanhoitoa. Kasvavaan markkinaan syntyy monenlaisia yrittäjiä – laki ei esimerkiksi edellytä erikoiskoulutusta vaikeita kirurgisia toimenpiteitä tekeviltä lääkäreiltä. Toimenpiteiden ongelmia Spotlightin tv-juttu selvitti haastatteluiden ja asiakirjalähteiden avulla.
Sepittäjä sisäpiirissä
Outi Salovaara/Helsingin Sanomat
Ehdolla oleva Outi Salovaaran artikkeli kertoi poikkeuksellisen tarinan miehestä, joka oli 1990-luvulta lähtien häikäilemättömästi väärennetyillä ja tekaistuilla ansioilla oli soluttautunut Suomessa erilaisiin turvallisuus- ja pelastusalan järjestöihin ja organisaatioihin. Harvinaislaatuinen tapaus on herättänyt suomalaiset miettimään sitä, keillä on pääsy yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tietoihin ja kuinka sinisilmäisiä pahimmillaan voidaan olla henkilön esittämistä väitteistä. Erityisesti jutusta lukija saa käsityksen siitä, miten perinpohjainen, asiakirjoihin perehtynyt kaivuutyö toimittajalla on ollut salaperäisen miehen taustojen paljastamisessa.
Täydellinen pako
Paavo Teittinen ja työryhmä/Helsingin Sanomat
HS:n Tutkivassa ryhmässä toimitettu ja tuotettu juttu on esimerkki erimaalaisten lehtien välisestä yhteistyöstä. Irakilainen mies oli tuomittu henkirikoksesta ja hän oli paennut vankilasta, päätyen lopulta Suomeen. Monimutkainen juttuhanke hyödyntää paljon tutkivia työmenetelmiä, yhteistä tiedonjakoa kansainvälisesti toimitusten kesken ja tiedonhankintaa myös ulkomailta. Jutusta seurasi viranomaisten selvityksiä siitä, miten miehen suhteen pitäisi toimia ja miten vastaaviin tapauksiin puututtaisiin jatkossa. Suomessa sekä sisäministeri että oikeusministeri lupasivat korjata jutun esiin nostamat ongelmat.
Paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapioehdokkaat:
Bandidos-pomo valittiin aliurakoitsijaksi Iisalmen uimahalliin
Asta Tenhunen/Savon Sanomat
Paikallislehden toimittajan, Asta Tenhusen, työskentely paljasti rakennusalan kytkentöjä. Kaivuu ja perinpohjainen taustojen selvittäminen näytti alihankintaketjun ja kilpailutuksen kautta yhden osahankkeen menneen rikollistaustaisille henkilöille. Jutussa on selvitetty Iisalmen kaupungin taloudelliseen hankkeeseen liittyviä toimijoita pitkälle, eli tavanomaisia rekisteritietoja enemmän.
Miltä tuntuu, kun itse jalostetut siitosketut tapetaan?
Maija Ahonen/Perhonjokilaakso-lehti
Paikallislehden toimittaja Maija Ahonen haastatteli Kaustisella yrittäjää kuntaa kuohuttavasta aiheesta. Yrittäjä oli aiemmin päätynyt hankalaan asemaan koska koko hänen elinkeinonsa, kettutarhaus, loppui lintuinfluenssavaaran vuoksi. Haastatteluiden saaminen aiheesta oli kaikille medioille miltei mahdotonta, koska yrittäjät kieltäytyivät sanomasta mitään. Sinnikkyydellä toimittaja löysi kuitenkin henkilön, joka kertoi mielipiteensä avoimesti. Alueen tarhausyrittäjistä jäljelle jäi vuoden loppuun mennessä vain viidennes entiseen verrattuna, mikä kuvaa asian tärkeyttä aivan lehden ydinlevikkialueella.
Valvira godkände barnporrläkaren ja Barnporrläkare fortsätter arbeta
Michael Hancock/Nya Åland
Ahvenanmaalaisen lehden toimittaja Michael Hancock paljasti, miten alaikäisten seksikuvien hallussapidosta Ruotsissa tuomittu lääkäri saattoi viranomaisten hyväksynnällä jatkaa työskentelyä Suomessa. Juttu oli paikallislehden löytö omaehtoisen kaivuutyön kautta. Artikkeliparista seurasi suuri jatkojuttujen sarja muissa medioissa. Siitä tuli ruotsinkielisissä medioissa näkyvä tapaus, joka laajeni Suomessa ensin Hufvudstadsbladetin selvityksiin paikallistasolla Pohjanmaalla ja Svenska Ylen jatkojuttuihin aiheen ympäriltä laajemmin. Tapauksen raportointi Suomessa johti selvityksiin lainmuutoksen tarpeesta ja työryhmän perustamiseen. Työryhmän yksi tavoite on lakipykälien yhtenäistäminen naapurimaiden välillä osana laajamittaista lain kokonaisuudistusta.