Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt viisi journalistista työtä ehdolle Lumilapio-palkinnon saajaksi vuoden 2016 parhaasta tutkivasta journalismista. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli lähes 40.
Vuoden aikana on keskusteltu paljon tutkivan journalismin riippumattomuudesta ja kriittisen journalismin toimintamahdollisuuksista. Tutkivan journalismin yhdistys pitää tärkeänä sitä, että toimitusten niukentuneista resursseista huolimatta perehtyvään journalismiin on yhä annettavissa aikaa. Ilahduttavaa on se, että toimituksissa on rohkeita ja sinnikkäitä toimittajia, jotka jaksavat paneutua epäkohtien esiin tuomiseen.
”Erityisen ilahduttavaa on, että ehdotuksia tuli runsaasti maakuntalehdistä eri puolilta Suomea. Vuosi sitten tilanne oli toinen”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Lundell.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan Helsingissä torstaina 18. toukokuuta. Samassa tilaisuudessa jaetaan Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Lisätietoja:
Tiina Lundell
Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja
p. 040-868 2618
Lumilapio-finalistit 2016 aakkosjärjestyksessä
Energiatuesta tuli rikkaiden köyhäinapu
Olli Ainola ja Marko-Oskari Lehtonen / Iltalehti
Iltalehden toimittajat Olli Ainola ja Marko-Oskari Lehtonen osoittivat jutuillaan, miten Suomen hallitus torjuu ilmastonmuutosta rahoittamalla omakotitalopaketin hintaisten sähköautojen hankkimista miljonääriyrittäjille ja muille hyvätuloisille. Toimittajat selvittivät konsulttien taakse kätketyt tiedot ajoneuvojen hankintatuista – kuka minkäkin auton ratin takana istuu sekä tuettujen Tesla-kuljettajien julkiset verotiedot. Kävi ilmi, että liikenne- ja viestintäministerin perheyhtiötkin olivat hakeneet tukea sähköautoiluun. Palkintoraati arvioi jutun olevan tyylipuhdasta populismia – juuri sellaista populismia, jota tutkivien toimittajien tuleekin tehdä.
Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua
Jeanette Björkqvist / Long Play
Freelancetoimittaja Jeanette Björkqvistin riipaiseva reportaasi kerii auki todellisuutta suomalaisten viranomaispäätösten takaa, hakee käsiinsä täältä käännytettyjä ihmiskaupan uhreja. Björkqvist seuraa nuoria nigerialaisia äitejä Suomesta takaisin Italiaan, jossa nämä jäävät lapsineen täysin ilman apua. Naiset joutuvat joko piileskelemään heitä etsiviltä ihmiskauppiailta ja parittajilta tai palaamaan kaduille myymään itseään. Jutun julkaisun jälkeen kansallinen ihmiskaupparaportoija totesi raportissaan, että Suomi mahdollisesti rikkoo kansainvälisiä ihmiskauppasopimuksia näissä tapauksissa. Palkintoraati piti reportaasia erittäin tärkeänä kuvauksena heikoimmassa ja uhanalaisimmassa asemassa olevien ihmisten kohtelusta. Björkqvist antaa äänen ihmisille, joita ei muualla kuulla.
Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus
Jari Hanska ja Teemu Muhonen / Vastapaino 2016
Freelancetoimittaja Jari Hanska ja Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen haastavat kirjallaan suomalaisen eläkejärjestelmän ja eläkeuudistuksen. Kirjoittajien keskeinen väite on, että eläkejärjestelmästä on tullut vanhemmille sukupolville raha-automaatti, joka kohtelee nuorempia sukupolvia epäoikeudenmukaisesti. Palkintoraadin mielestä toimittajakaksikko pureutuu vakuuttavasti eläkejärjestelmään ja tekee monimutkaisesta aiheesta ymmärrettävää sekä mielenkiintoista rautalankaa. Kirjan ansiona ovat vakuuttavasti perustellut väitteet, jotka pohjautuvat pitkälti Eläketurvakeskuksen ja asiantuntijoiden laskelmiin. Kirjan johtopäätökset ovat kärkeviä, mutta teos herättää tärkeää keskustelua eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta.
Kupittaan väärinkäytökset – Potilaita pahoinpideltiin vuosien ajan Turussa
Rebekka Härkönen / Turun Sanomat
Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen paljasti laajamittaisen, vuosia jatkuneen potilaiden kaltoinkohtelun Turun kaupungin vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla. Psykiatrian johto oli ollut tapahtumista tietoinen, mutta se oli salannut epäkohdat valvontaviranomaisilta. Juttusarjan tiedot perustuivat haastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin. Uutisointi johti kaupungin sisäiseen tarkastukseen sekä poliisitutkintaan, myös valvovat viranomaiset ovat tehostaneet toimintaansa. Palkintoraadin mielestä uutisoinnin ansiot ovat perusteellisessa tutkimustyössä. Pohjatyö on tehty hyvin, ja tapaukset on yksilöity riittävän konkreettisesti niin, että juttusarjan ilmestymisen jälkeen kaupunki ei voinut muuta kuin pyytää anteeksi kaltoinkohdelluilta potilailta sekä heidän omaisiltaan.
Panama-paperit – historian suurin tietovuoto
Minna Knus-Galán / Yle, MOT ja Kjell Lindroos / Yle, Spotlight
Yleisradion toimittajat Minna Knus-Galán ja Kjell Lindroos osallistuivat poikkeukselliseen journalistiseen yhteistyöhön, jossa liki 400 toimittajaa noin 80 maasta tutki yhdessä maailmanhistorian suurinta tietovuotoa. Panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta vuodetut 11,5 miljoonaa asiakirjaa paljastivat eri puolilta maailmaa poliitikkoja, urheilijoita, yrittäjiä ja taiteenkerääjiä, jotka ovat hyötyneet laittomasti Panamaan perustamastaan veroparatiisiyhtiöstä. Knus-Galán ja Lindroos tekivät valtavan ja digitaalisia taitoja vaatineen tutkivan journalismin ponnistuksen peratessaan jättiaineistosta esiin mm. Nordean ja Metson yhteyksiä Panaman veroparatiisiyhtiöihin.