Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2018 Lumilapio-palkinnon saajaksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yli 40.
Ehdotuksia tuli monipuolisesti niin suurista mediataloista kuin maakuntalehdistä ja jopa paikallislehdistä. Ehdotuksissa näkyivät muun muassa vietetty sisällissodan muistovuosi ja metoo-keskustelun esille nostamat väärinkäytökset eri yhteiskunnan aloilla.
– Ehdotusten taso oli korkea. Finalistikuusikon ulkopuolelle jäi paljon hyviä juttuja. On ilahduttavaa nähdä, että toimittajat haluavat tehdä perusteellista journalismia, yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Lundell sanoo.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan iltajuhlassa Helsingissä keskiviikkona 22.5. Samassa tilaisuudessa yhdistys jakaa Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Lumilapio 2018 -finalistit aakkosjärjestyksessä:
Tarjoiltu ”luomuliha” ei ollut luomua Sokos Hotel Ilveksessä Tampereella
Heli Lehtelä / Urjalan Sanomat
Ruuan alkuperällä on yhä suurempi merkitys kuluttajavalinnoissa ja yhä useampia ruokia markkinoidaan alkuperämerkinnöillä. Urjalan Sanomien Heli Lehtelän artikkeli paikkansa pitämättömistä alkuperämerkinnöistä nosti aiheen laajempaan keskusteluun ja herätti kysymyksiä merkintöjen todentamisesta ja valvonnasta. Jutussa uskallettiin kysyä ”tyhmät kriittiset kysymykset” ja ruokalista osoitettiin pala palalta käytännössä täysin valheelliseksi. Samalla jutun tekoprosessi avataan jutussa lukijalle esimerkillisesti. Juttu on osoitus pienehkön paikallislehden mahdollisuudesta luoda valtakunnallinen puheenaihe.
Raakaa leikkiä -kullan kääntöpuoli
Marika Lehto / Urheilulehti
Marika Lehdon juttu on osoitus tutkivan journalismin merkityksestä myös urheilun parissa. Juttu esitteli vallan väärinkäyttöä ja muistutti, että sitä tapahtuu niin miesten kuin naisten keskuudessa. Toimittajalta vaadittiin erityistä luottamuksen voittamista tilanteessa, jossa osa osallisista oli ryhmästä sulkemisen pelossa hyvin lojaaleja jutun kohteelle. Juttu käsitteli lapsia, joihin valmentajalla voi olla erityisen voimakas vaikutus. Juttu kysyy, mikä on menestyksen hinta urheilussa. Toimittaja joutui juttuprosessin aikana painostuksen kohteeksi, ja artikkeli herätti vilkasta keskustelua urheilupiireissä.
Svenska Yle avslöjar: Laura Huhtasaaris gradu innehåller betydligt mera plagiat än känt – professor: ”Det går inte att förneka” (Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: ”Plagiointia ei voi mitenkään kiistää”)
Linus Lång ja Jouni Munukka / Svenska Yle ja MOT
Presidenttiehdokkaanakin olleen korkean profiilin poliitikon Laura Huhtasaaren gradua oli epäilty osittain plagioiduksi. Tämä tuli esiin myös Jyväskylän yliopiston tekemässä selvityksessä. Toimittaja Linus Lång ei tyytynyt tähän vaan toi taitavalla ja perinpohjaisella työllä esille uutta tietoa plagioinnin laajuudesta, mikä johti uuteen selvitykseen. Juttu on oiva esimerkki verkkoajan tutkivasta journalismista ja puuttuvien palasten luovasta etsinnästä. Artikkeli oli selkeä ja viihdyttävä eikä sortunut paperinmakuisuuteen asiakirjapainotteisuudestaan huolimatta. Juttu paljasti myös yliopiston tarkastusmekanismien puutteet.
Sokeri-isit – seksikauppaa sokerilla
Kati Pehkonen ja Johanna Mattinen / Yle, MOT ja A-studio
Poikkeuksellisia tiedonhankinnan menetelmiä kuten salakuvaamista käyttänyt juttu näytti aiemmin kepeänä pidetyn ilmiön oikeat kasvot. Sugardating-ilmiö on aiheena tuore ja uusi, ja siitä on aiemmin kirjoitettu naiiviinkin sävyyn. Kati Pehkosen ja Johanna Mattisen juttu osoitti konkreettisilla esimerkeillä, että ilmiön varjossa tapahtuu myös myös alaikäisten seksikauppaa ja muuta rikollisuutta. Mukaansatempaava ja hyvin kirjoitettu juttu piti lukijan otteessaan. Juttu oli hyvä esimerkki siitä, että on tärkeää tutkia myös nuoria kiinnostavia aihepiirejä.
Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – ”Häirinnästä tuli sukupolvikokemus”
Sara Rigatelli / Yle, A-studio
Sara Rigatellin artikkeli paljasti elokuva- ja teatterimaailman julkisen salaisuuden, pitkään jatkuneen seksuaalisen häirinnän. Ahdistelun kohteeksi joutuneet kertoivat nimillään ja kasvoillaan professori Lauri Törhösen harjoittamasta, vuosia jatkuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Juttu käänsi uuden lehden metoo-keskustelussa, ja sitä seurasi myös laajempi keskustelu elokuva- ja viihdealalla tapahtuvasta hyväksikäytöstä. Keskustelu laajeni myös muille aloille ja rohkaisi ihmisiä puhumaan kokemuksistaan.
Seuran hankkima aineisto paljastaa: Veikkaus sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asuinalueille
Matti Rämö / Seura
Juttu on oivallinen esimerkki toimittajien ja tutkijoiden yhteistyön voimasta. Toimittaja Matti Rämö hankki tietopyynnöllä käyttöönsä ainutlaatuisen aineiston. Hän otti juttuprojektiinsa mukaan alan asiantuntijat ja tarjosi samalla näille täysin uuden tutkimusaineiston. Juttu herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Sen seurauksena keskustelu rahapeliautomaattien sijoittelun perusteista, pelaajien tunnistautumisesta, monopoliasemassa olevan valtionyhtiön roolista uhkapeliongelmissa sekä nykyisen rahapelijärjestelmän mielekkyydestä yleensä nousi uudelle tasolle.