Tutkivan journalismin yhdistys on valinnut vuoden 2025 Lumilapio-palkinnon ehdokkaat. Ehdolla maan parhaaksi tutkivaksi jutuksi on kuusi juttukokonaisuutta valtakunnallisessa kategoriassa ja kolme paikallis-alueellisessa kategoriassa.
Tänä vuonna useammassa ehdokaslistan juttukokonaisuudessa on hyödynnetty kansainvälistä yhteistyötä. Yhdistys on ilahtunut siitä, että suomalaiset toimitukset ovat löytäneet rajat ylittäviä verkostoja, joiden avulla voidaan tutkia kansainvälisiä ilmiöitä.
”Kansainvälinen yhteistyö ei ole enää lisäarvo vaan välttämättömyys. Järjestäytynyt rikollisuus ja talouden hämärät virrat eivät pysähdy Suomen rajoille, eivätkä ne pysähdy Euroopankaan rajoille. Suomalaiset toimittajat ovat yhä useammin osa eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia verkostoja, joissa toimittaja auttaa toimittajaa yli rajojen”, kuvailee Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Olli Pietiläinen.
Ehdokaslistassa on niin ikään juttukokonaisuuksia, joissa on hyödynnetty tekoälyä.
”Tekoälyn käyttö tutkivassa journalismissa vaatii erityistä huolellisuutta. On ilahduttavaa nähdä, että toimitukset ovat lähestyneet metodeja harkiten ja käsitelleet tekoälyä työkaluna, jonka käyttö perustellaan ja dokumentoidaan. Tarpeeksi ei myöskään hahmoteta tekoälyteknologian vaihtoehtoja, sillä tarkemmat koneoppimisen menetelmät vaikuttavat myös juttuihin ja journalismin luotettavuuteen”, Pietiläinen painottaa.
Yhdistys sai tänä vuonna yli 70 ehdotusta Lumilapio-palkinnosta. Yhdistys haluaa kiittää kaikkia ehdotuksia jättäneitä.
”Ehdokaslista on vain kapea otos siitä, mitä suomalaisessa tutkivassa journalismissa tänä vuonna on tehty. Listan ulkopuolelle jäi juttuja eri puolilta Suomea ja hyvin erilaisista aiheista”, Pietiläinen sanoo.
Yhdistys julkistaa Lumilapio-palkinnon voittajat iltatilaisuudessa 13. toukokuuta.
Valtakunnallisen Lumilapio-palkinnon ehdokkaat:
(Lista on median mukaan aakkosjärjestyksessä).
Kahden maan professori – Helsingin Sanomat
Toimittaja: Outi Salovaara
Artikkeli venäläis-suomalaisesta kaksoisprofessorista paljasti, miten suomalaisessa yliopistossa työskenteli kriittisten korkean teknologian alojen tutkija, jolla oli samaan aikaan akateeminen ura Venäjällä. Juttu paljastaa, ettei yliopisto ollut tunnistanut henkilöä, joka saattoi toimia yliopistossa tiedustelutarkoituksessa.
Toimittajan selvityksen jälkeen “tuplaprofessori” joutui jättämään Tampereen yliopiston ja yliopisto teki asiasta tutkintapyynnön. Kävi ilmi, että venäläiskytköksiä ahkerasti seuraavalla Salovaaralla saattaa olla jopa tarkempaa tietoa kuin viranomaisilla.
Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä muutoksessa. Salovaaran selvitys on ansiokas esimerkki siitä, miten Venäjän vaikutus voi ylettyä myös akateemiseen maailmaan.
Oliver Stubbin harjoittelukohu, Iltalehti
Toimittaja: Marko-Oskari Lehtonen
Uutinen paljasti presidentin pojan Oliver Stubbin saaneen harjoittelupaikan eduskunnan yhteydessä toimivasta Ulkopoliittisesta instituutista kymmenien hakijoiden joukosta, vaikka Stubb oli vasta ensimmäisen vuoden opiskelija. Toimittaja ei tyytynyt UPIn johtajan selityksiin vaan haastoi myös niitä etsimällä lisää tietoa tapahtumien taustoista. Viestinvaihdon dokumentointi toi juttuun merkittävästi painoarvoa ja syvyyttä. Eduskunnan oikeusasiamies myöhemmin hyödynsi mediatietoja selvittäessään asiaa yksittäisten sähköpostiviestien tasolla.
Uutisen jälkeen monet mediat tarttuivat aiheeseen, josta paljastui pala palalta lisää. Uutisointi johti kanteluihin. Oikeusasiamies katsoi instituutin toimineen hyvän hallinnon ja hallintolain vastaisesti kohdellessaan Stubbia ja muita hakijoita eri tavalla hakuprosessin aikana.
Juttu oli hyvä osoitus verrattain nopeasti tehdystä tutkivasta journalismista.
Green to Grey, Long Play
Toimittajat: Hanna Nikkanen, Lotta Närhi, Tuomas Pulsa, Anna Ruohonen
Long Playn toimittajat osallistuivat 11 eurooppalaisen toimituksen yhteishankkeeseen, joka selvitti luontokatoa Euroopassa. Selvitys oli vaativa: siinä analysoitiin 84 miljardia pikseliä satelliittikuvia tekoälyn avulla ja tekoälyn havainnot verifioitiin, jotta pystyttiin luomaan akateemiset kriteerit täyttävä tulos.
Paljastui, että Euroopassa uhrataan rakentamiselle joka vuosi Ahvenanmaan verran maata. Suomessa arvokkaitakin luontokohteita hakataan pientaloalueiden, teollisuuden ja louhosten tieltä. Suomi on Euroopan toiseksi pahin luonnon hävittäjä asukasta kohden, kun peltomaalle rakentamista ei lasketa mukaan. Hankkeen jatkouutisessa Long Play tutki Lapin matkailun vaikutuksia luontokatoon. Matkailijat saapuvat ihailemaan luontoa, jota heidän vuokseen tuhotaan.
Yhteishanke on oiva osoitus tekoälyn mahdollisuuksista tutkivassa journalismissa.
Huijaus nimeltä Suomi, Yle
Toimittajat: Tuomas Hyytinen, Eero Mäntymaa
Ylen toimittajien selvitys pureutui uuteen ilmiöön, jossa joukko Suomeen tulevia kansainvälisiä opiskelijoita ei pärjää ilman apua, vaan joutuu ruokajonoon.
Toimittajat tekivät yhteistyötä intialaisen toimittajan kanssa ja paljastivat, että etenkin Etelä-Aasian maissa työskentelevät koulutusagentit markkinoivat Suomea valheellisin lupauksin. Suomeen halajaville luvataan, että töitä löytyisi helposti, vaikka samaan aikaan Suomessa on työttömyyskriisi. Osa opiskelijoista on palannut kotimaahansa pahasti velkaantuneina.
Koulutusagentit tekevät yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Oppilaitokset sanoivat jutun jälkeen tarkistavansa menetelmiään ja harkitsevansa sopimusten purkamista valheellisten agenttien kanssa.
Petostehdas ja Manipuloinnin mestarit, Yle
Tekijät: Minna Knus-Galán, Ville Juutilainen, Jyri Hänninen
Verkkohuijaukset ovat uusi globaali epidemia, jonka avulla pelkästään suomalaisilta varastetaan miljoonia euroja vuosittain. Huijaukset voivat pahimmillaan aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä.
Petostehdas tarjoaa harvinaisen näkökulman aiheeseen päästämällä yleisön georgialaisen petostehtaan sisään ja antamalla huijareille kasvot. Juttu syntyi valtavan tietovuotoaineiston pohjalta ja kansainvälisen toimittajaryhmän yhteistyöllä. Projekti sisälsi vaativaa tiedonhankintaa, jossa hyödynnettiin tekoälyä: vuotoaineistossa oli miljoona äänitiedostoa ja myös muita tiedostoja.
Julkaisun jälkeen huijareiden varat takavarikoitiin Georgiassa ja turvallisuuspalvelun johtaja pidätettiin epäiltynä miljoonan euron lahjuksen ottamisesta.
Poliisin salainen ansa, Yle
Toimittaja: Veli-Pekka Hämäläinen
Salattua viestiyhteyttä käyttävien Anom-puhelimien FBI-vetoinen operaatio narautti järjestäytynyttä huumerikollisuutta Suomessa ja maailmalla. Suomessa operaatio käytännössä pysäytti amfetamiinin maahantuonnin väliaikaisesti.
Jutut paljastavat poliisin kehutun operaation varjopuolen ja kyseenalaiset toimintatavat. Toimittaja onnistui sinnikkäällä työllään saamaan poikkeuksellisen kiinnostavia aineistoja, kuten satoja sivuja salaisia asiakirjoja, muun muassa FBI:n sähköposteja. Ne kertoivat poliisin harhauttaneen operaatiossa jopa oikeuslaitosta.
Paikallis-alueellisen Lumilapio-palkinnon finalistit:
Oulun työkonevilppi, Kaleva
Toimittaja: Tuomas Hirvonen
Kalevan toimittaja sukelsi syvälle Oulun kaupungin teknisen toimen hankintoihin ja paljasti kaupungin tehneen hankintoja ohi kilpailutuksen.Yhdeltä yritykseltä kaupunki teki hankintoja sadoilla tuhansilla euroilla, vaikka se ei ollut mukana kilpailutuksessa tai sijoittui alhaisille sijoille.
Kaksi kaupungin virkahenkilöä sai varoituksen huolimattomuudesta virkatehtävien suorittamisessa. Oulun kaupunki on vienyt osan epäselvyyksistä poliisin tutkittavaksi.
Juttusarjan teko on vaatinut toimittajalta perehtymistä kaupungin ostolaskudataan ja puitesopimuksiin. Jutut ovat ansiokas esimerkki siitä, millaista vaikutusta paikallisella tutkivalla journalismilla voi parhaimmillaan olla.
Maskun valekeskustelijat, Turun Sanomat
Toimittaja: Katja Ihatsu
Turun Sanomat paljasti maskulaisen paikallispoliitikon vääristäneen paikallista keskustelua sosiaalisessa mediassa lisäämällä poliittiseen keskusteluun tarkoitettuun Facebook-ryhmään kymmeniä valetilejä, jotka osallistuivat aktiivisesti keskusteluun kyseisen paikallispoliitikon ja hänen puolueensa kannalta suotuisiin julkaisuihin.
Uutisoinnissa paljastettiin myös, että valeprofiilit olivat trollanneet kuntapolitiikassa vaikuttavaa henkilöä, kun hän vaihtoi puoluetta. Uutisoinnin seurauksena valeprofiileihin liitetty valtuutettu luopui kunnallisista luottamustehtävistään valtuustopaikkaa lukuun ottamatta.
HYY:n talouskriisi, Ylioppilaslehti
Toimittajat: Alli Hallonblad, Roosa Welling
Ylioppilaslehden toimitus selvitti, miten Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Hyy joutui kiinteistöbisnestensä kautta talousongelmiin. Pieni ja osa-aikaistettu toimitus tutki suoraan omaa omistajaansa merkittävällä ponnistuksella. Kritiikki HYY:n hallitusta kohtaan oli myös klassinen tilanne, jossa ruokkivaa kättä purtiin.
Jutussa avattiin hyvin, miten päätökset kiinteistökaupasta syntyivät ja miksi ne menivät pieleen. Haastattelujen ja asiakirjojen avulla päästiin syvälle tapahtumien kulisseihin.