
Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2021 Lumilapio-palkinnon saajaksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli noin 50.
– Ehdotusten taso oli ilahduttavan korkea, ja yhdistys joutui puurtamaan tunteja valitakseen erinomaisten juttujen joukosta nyt julkaistut finalistit, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund kertoo.
Finalistikuusikon ulkopuolelle jääneistä jutuista eräs huomion kiinnittänyt ilmiö on ympäristö- ja ilmastojournalismin määrä. Aikamme keskeisiä kysymyksiä perkaavalle tutkivalle journalismille on merkittävä kysyntä, ja siihen vastaaminen vaatii toimittajilta uudenlaisten metodien ja tekemisen tapojen omaksumista.
– Toivottavasti jo ensi vuonna Lumilapio-palkinnosta kilvoittelee finalistien joukossa useampi aihepiiriä käsittelevä juttu, Eklund toivoo.
– Huomiota herättävää oli myös, että useammassa ehdokkaana olleessa jutussa tekijät olivat löytäneet poliisin rikostutkinnasta puutteita tai tuoneet julki poliisin epäasiallista suhtautumista rikoksen uhriin tai tekijöihin. Tämä on aihepiiri, jota journalistien on syytä jatkossakin seurata, hallituksen jäsen Antje Tolpo kertoo.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan Lumilapio-gaalassa 12. toukokuuta 2022. Tapahtumapaikka julkaistaan myöhemmin.
Lumilapio-finalistit 2021 aakkosjärjestyksessä
Turun eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa kyti heppatyttöjen helvetti – hyväksikäytön uhreja voi olla kymmenittäin
Rebekka Härkönen/Turun Sanomat
Rebekka Härkösen juttu paljasti naantalilaisella hevostallilla pitkään jatkuneen lasten ja nuorten hyväksikäytön. Juttu edustaa tutkivaa journalismia, jonka keskeisiä tietolähteitä ovat haavoittuvassa asemassa olevat uhrit ja heidän omaisensa, ja joka siksi vaatii toimittajalta herkkyyttä ja vastuuntuntoa. Juttu osoittaa myös, miten tärkeää aiheen jälkiseuranta on: poliisitutkinnan edetessä Härkönen on löytänyt vakavia puutteita seksuaali- ja eläinsuojelurikosten tutkinnassa.
Missä on Perttu Nousiainen -reportaasisarja
Marko Junkkari ja Tommi Nieminen/Helsingin Sanomat
Marko Junkkarin ja Tommi Niemisen reportaasisarja kirjoitti uuden, elokuvallisen luvun vuosia pengottuun Nuorisosäätiö-vyyhtiin. Kattava artikkeli tapauksen keskushenkilön Perttu Nousiaisen katoamisesta rakensi vetävän mysteerin miehestä, jonka toimien epäillään johtaneen yhteen Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista. Juttu toi esille median lukijasuhteen tärkeyden, sillä lopulta Nousiaisen pakomatka päättyi Helsingin Sanomien paljastettua tämän piilopaikan lukijavihjeen avulla.
Tosi-tv:n kohtuuton hinta
Johanna Mattinen ja Jaakko Mäntymaa / Yle MOT ja Yle Ajankohtaistoimitus
Usein kuulee, että media ja sen toiminta on yksi tutkivan journalismin sokeista pisteistä. Mattisen ja Mäntymaan Tosi-tv:n kohtuuton hinta perkaa ansiokkaasti aikamme suosituimpiin kuuluvan viihdemuodon synkkiä puolia, käsitellen myös julkaisijansa Ylen näyttämää ohjelmasarjaa. Alan kyseenalaiset käytännöt paljastuivat laajojen haastattelujen ansiosta. Oman haasteensa työhön toivat haastateltujen allekirjoittamat vaitiolosopimukset, joiden räikeän epäoikeudenmukaisista ehdoista järkyttyivät myös jutuissa kuullut oikeusoppineet.
Juttukokonaisuus Valtiontalouden tarkastusvirastosta
Jarno Liski/Iltalehti
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ja sen nyttemmin entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ovat olleet kriittisissä otsikoissa aiemminkin, mutta vasta Jarno Liskin sinnikäs penkominen aiheen ympärillä nosti sen valtakunnanotsikoihin. Jutut paljastivat paitsi muutoksia VTV:n toiminnassa sen ydintehtävien osalta, myös lukuisia kiusallisia tietoja sen pääjohtajan Yli-Viikarin toimista. Paljastukset synnyttivät kohun, jonka seurauksena Yli-Viikari menetti tehtävänsä ja tuomittiin käräjäoikeudessa muun muassa virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Juttukokonaisuus Geologian tutkimuskeskuksesta
Outi Salovaara/Suomen Kuvalehti
Vallan vahtikoirana toimiminen on tutkivan journalismin ydintä. Outi Salovaaran jutut Geologian tutkimuskeskus GTK:sta toivat julkisuuteen tietoja, jotka valtion alainen virasto olisi mieluummin pitänyt piilossa. Jutut paljastivat GTK:n salaa auttaneen ydinaseella pelottelevaa Saudi-Arabiaa kartoittamaan maan uraanivaroja sekä pyrkivän perustamaan erillisen osakeyhtiön riskialtista liiketoimintaa varten. Perinpohjaiset jutut todistivat viraston pyrkineen salaamaan yhteistyönsä Saudi-Arabian hallituksen kanssa ja mahdollistivat julkisen keskustelun siitä, mikä viraston vastuu on, jos sen työpanosta käytetään ydinaseen kehittämisessä.
Tutkinta lopetettu
Paavo Teittinen/Helsingin Sanomat
Paavo Teittisen juttu on malliesimerkki siitä, miten tutkiva journalismi voi nostaa julkisuuteen yhteiskunnallisia ongelmia ja olla osa muutosta. Pitkään ihmiskaupasta kirjoittanut toimittaja pystyi laajan lähdeaineistonsa avulla osoittamaan vastaansanomattomasti, että poliisi on toistuvasti laiminlyönyt ihmiskauppatapausten tutkinnan. Teittisen juttu johti oikeuskanslerin tekemään kriittiseen selvitykseen sekä rikostutkintaan yhden tutkinnanjohtajan toiminnasta. Tällainen juttu ei olisi mahdollinen ilman toimittajan pitkäjänteistä syventymistä vaikeasti tutkittavaan aiheeseen.
Korjaus 15.4.2022: Geologian tutkimuskeskusta käsittelevän juttukokonaisuuden perusteluista korjattu ajatusvirhe uraanivarojen kartoittamiseen liittyen.