Tutkivan journalismin yhdistys palkitsee vuoden 2022 valtakunnallisella Lumilapiolla Anu Rummukaisen ja Jessica Stolzmannin juttukokonaisuuden päästöhyvitysjärjestelmän heikkouksista. Paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon yhdistys on antanut Veera Järvenpään Pieksämäen Lehdessä julkaistulle jutulle Kroonien kiinteistökauppojen kummallisuuksista.
Lumilapio myönnetään vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Rummukaisen ja Stolzmannin Yle MOT-toimituksessa tekemissä jutuissa nostettiin esille valtionyhtiöiden käyttämien päästökompensaatioiden ongelmallisuus ja koko järjestelmän puutteet.
Valtionyhtiöt kertovat mielellään tavoittelevansa hiilineutraaliutta, ja päästöjen kompensointi esimerkiksi intialaisia hankkeita tukemalla on siinä suosittu keino. Rummukaisen ja Stolzmannin jutut paljastavat, että Finavian, Fortumin, Finnairin ja useiden muiden suomalaisten valtionyhtiöiden rahoittamien hankkeiden vaikuttavuus on kyseenalainen ja valvonta heikkoa. Toiminnasta aiheutuu jopa suoranaista haittaa paikalliselle väestölle.
Päästöhyvityskauppa on tyypillisesti läpinäkymätöntä, sillä hyvitykset kulkevat pitkän välittäjäketjun kautta ennen päätymistään asiakkaalle. Toimittajat ovat onnistuneet selvittämään perinpohjaisesti sen, millaisia päästökompensaatiopalveluita 70 suomalaista valtionyhtiötä on käyttänyt ja mitä hyvityshankkeissa tosiasiallisesti tehdään. Juttu avaa kauppaa ansiokkaasti ja selittää maallikollekin ymmärrettävästi sen, mikä järjestelmässä on ongelmana.
”Nettijuttuineen kokonaisuus osuu ajan hermoon. Vaikka kansainvälisesti yritysten viherpesua on puitu välillä ahkerasti mediassa, meillä asiaa on käsitelty kriittisesti harvinaisen vähän”, Tutkivan journalismin hallituksen jäsen Hanna Nikkanen sanoo.
Stolzmann on aiemmin tutkinut muun muassa Hesburgerin käyttämiä ugandalaisia päästökompensaatioita Ylen Myytävänä vihreä omatunto -sarjassa. On tavallista, että monimutkaisen aiheen parissa tehty selvitystyö poikii uusia juttuaiheita. Tutkivan journalismin yhdistyksen hallitus haluaa antaa toimittajille tunnustusta työn pitkäjänteisyydestä.
Veera Järvenpään Pieksämäen Lehdessä julkaistu kolumnimuotoinen juttu Pieksämäellä tapahtumista kiinteistökaupoista ja niihin liittyvästä liikemiesperheestä toi julkisuuteen paikallisesti harmia tuottaneen ilmiön kansainvälisen puolen.
Paikallislehdistön velvollisuus on tuoda paikalliselle yleisölle tietoa heitä koskevista asioista, mutta samalla se nostaa myös valtakunnan julkisuuteen tärkeitä aiheita. Järvenpää toi itse esille tekstissään, että toivoo myös muun median jatkavan laajamittaisen toiminnan selvittämistä. Näin myös kävi, ja eriskummallisia kiinteistökauppoja ja niiden vaikutuksia selvitettiin ulkomaita myöten. Juttu on erinomainen esimerkki siitä, miten useiden medioiden ponnistellut saman aiheen ympärillä rikastavat mediaa, eivätkä typisty toimitusten väliseksi uutiskilpailuksi. Samalla se korostaa paikallisjournalismin merkitystä suomalaisessa mediakentässä.
Yhteiskunnan avoimuuden edistämisen tunnustuspalkinto Jääraapan Tutkivan journalismin yhdistys myöntää Tutki hankintoja -palvelulle. Palvelu on vuodesta 2017 lähtien parantanut toimittajien ja koko yhteiskunnan mahdollisuutta saada tietoa valtionhallinnon julkisista hankinnoista. Tuloksena on jopa palkittua tutkivaa journalismia.
Puutteistaan huolimatta palvelu on tehnyt merkittävän palveluksen yhteiskunnan avautumiselle. Harmi on, että yhä ainoa kuntatason toimija palvelussa on Helsingin kaupunki. Muilta kunnilta toivoisi halua avata toimintaansa veronmaksajille sekä kantaa kortensa hyvän ja avoimen hallinnon kehittämisessä.
Valtakunnalliset Lumilapio-finalistit 2022 aakkosjärjestyksessä
IL paljastaa: Supo-taustainen pääjohtaja hankki superrikkaalle venäläisoligarkille Suomen kansalaisuuden
Jarno Liski/Iltalehti
Gennadi Timtshenkon Suomen kansalaisuuden hakua käsitelleet artikkelit avasivat viranomaisten toimintaa klassisen tutkivan journalismin tyyliin. Kansainvälisen tason jutuissa lähteiden ja tietojen hankinnassa on käytetty monipuolisesti eri keinoja ja viranomaistahoja. Juttusarja johti myös muiden tiedotusvälineiden heräämiseen ja asian käsittelyyn avoimesti julkisuudessa.
Helsinki Schoolin johtohahmot pyrkineet suhteisiin opiskelijoiden kanssa – entiset valokuvauksen opiskelijat kertovat ahdistelusta ja painostamisesta seksiin
Karoliina Paananen/Long Play
Artikkeli toi esiin vakavaa vallan väärinkäyttöä Aalto-yliopiston yhteydessä toimineesta valokuvavientihanke Helsinki Schoolista. Se paljasti, ettei yliopisto ollut puuttunut väärinkäytöksiin ja häirintään riittävällä vakavuudella ja osoitti, miten toiminnan salliminen oli ajanut opiskelijoitta jopa alanvaihtoon. Juttu johti selvitykseen, jonka myötä Aalto-yliopisto ilmoitti muun muassa ohjeistavansa opettajia turvallisempaan ja inklusiivisempaan opetukseen sekä perustavansa anonyymin ilmoituskanavan väärinkäytöksille.
Fortum oli mukana rahoittamassa paikallisten kritisoimaa vesivoimalaa Ugandaan – MOT paljastaa ongelmia valtionyhtiöiden päästöhyvityksissä
Anu Rummukainen, Jessica Stolzmann/Yle MOT
Selvitys toi jokaisen ymmärrettävällä tavalla esille päästöhyvitysmarkkinoiden ongelmat ja pystyi näyttämään paikan päällä, mihin Suomen valtionyhtiöiden päästöhyvityseurot lopulta käytettiin. Monimutkaisen liiketoiminnan taakse kurkistanut projekti konkretisoi järjestelmän puutteet. Se myös pakottaa katsojan kysymään itseltään, onko tämä todella se tapa, jolla ilmastonmuutosta torjutaan, jos kulutustottumuksista ei haluta tinkiä.
Syötti
Matti Rämö/Suomen Kuvalehti
Juttu susien myrkytysverkostosta onnistui feature-jutun muodossa avaamaan ryhmän toimintaa sekä motiiveja susivihan taustalla poikkeuksellisen tarkasti. Laajan lähdemateriaalin tarkan läpikäynnin ansiosta juttu avasi verkoston toimintaa konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti paljastaen myös sen, miten rinkiin kuuluneet riistavalvonnan luottamustoimissa työskentelevät menettivät ringin kiinni jäämsen myötä tehtävänsä. Juttu toimii erinomaisena esimerkkinä tarinallisen tutkivan journalismin kerronnallisesta voimasta.
Suomen maajoukkueen entistä päävalmentajaa epäillään vuosia kestäneestä epäasiallisesta toiminnasta – voimistelijat kertovat jatkuvasta laihduttamisesta ja syömishäiriöistä
Riikka Smolander-Slotte/Yle Urheilu
Selvitys rytmisen voimistelun maajoukkueen valmennustavoista kertoi laajemmalle yleisölle ongelmista, joista lajin piirissä on keskusteltu jo pitkään, mutta joihin puuttuminen ei silti onnistunut. Juttu avasi henkilölähteiden kautta jopa lajin rakenteisiin asti yltäviä ongelmia, jotka pahimmillaan vaaransivat huippu-urheilijoiden terveyden pitkään uran jälkeenkin.
Aiheetonta viivytystä
Paavo Teittinen/Helsingin Sanomat
Seksuaalirikosten tutkinnan puutteita selvittänyt artikkeli valotti koskettavien ja paljon puhuvien tapausesimerkkien kautta sitä, miten tutkinnan puutteet ja pitkä kesto vaikeuttavat oikeuden saamista. Juttu osoitti poliisin toiminnassa räikeitä puutteita, joiden valossa tutkintojen eteneminen vakavissa rikoksissa näyttäytyi jopa sattumanvaraiselta. Myöhemmin artikkelia seurannut laillisuusvalvojan selvitys vahvisti artikkelin esille tuomat epäkohdat. Tapausten arkaluonteisuus vaati jutun teossa erityistä huomiointia.
Paikallisen tutkivan journalismin palkinnon finalistit 2022 aakkosjärjestyksessä
Vakuutusyhtiöstä paljastuu törkeyksiä: seksuaalista häirintää, vuosien kiusaamista, bordellitarinoita, erikoisia mökkitalkoita – Päähenkilönä ”Pirkanmaan keisari”
Minna Ala-Heikkilä/Aamulehti
Juttusarja Pirkanmaan Lähi-Tapiolan sisäisistä ongelmista paljasti, ettei alueellisesti merkittävän taloudellisen vallankäyttäjän toiminta kaikilta osin kestänyt päivänvaloa. Juttukokonaisuuden ydin oli poikkeuksellisen hyvässä lähteiden käytössä, mikä päästi toimittajan kuulemaan kokemuksista suoraan yrityksen ytimestä. Epäterveen johtamiskulttuurin paljastaminen johti myös konkreettisiin muutoksiin yhtiön hallinnossa.
Kroonin nimi yhdistää ränsistyvää hotellia, tyhjää liikekeskusta ja ruotsidemokraatteja – ja vie Luxemburgiin
Veera Järvenpää/Pieksämäen Lehti
Pieksämäen lehti toteutti velvollisuuttaan lukijoilleen selvittäessään paikkakunnan poikkeuksellisia ja ongelmallisia kiinteistökauppoja. Niistä avautui talouskuvio, jonka tutkinta laajeni ulkomaille asti. Pieksämäen Lehden uutisointi osoittaa vahvan paikallisen median merkityksen Suomen mediakentässä. Pienen lehden ponnistuksen jälkeen moni valtakunnallinen media ryhtyi penkomaan tapausta ja paljastamaan siitä yhä uusia yksityiskohtia. Tämä muistuttaa siitä, miksi toimitusten on tärkeä seurata toistensa uutisointia ja jatkaa siitä, mitä toiset ovat paljastaneet.
KuPSin kulisseissa kuohuu, keskiössä toimitusjohtaja Jarmo Heiskasen toiminta
Marita Tiihonen, Tommi Turunen/Savon Sanomat
Menestyksekkään palloseuran taustoissa on kuohunut pitkään, mutta tarvittiin paikallinen media tuomaan konflikti ja sen keskeiset henkilöt julkisuuteen. Työtä ei helpottanut maakunnallisten urheiluseurojen ja paikallislehdistön lähes symbioottinen suhde. Maakunnallisen urheilubrändin epäkohtien paljastaminen oli paitsi merkittävää paikallisille toimijoille, myös urheilupiireille laajemmin.