Tutkivan journalismin yhdistys on palkinnut vuoden 2019 Lumilapiolla Paavo Teittisen Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuvasta työvoiman hyväksikäytöstä. Lumilapio myönnetään vuoden parhaalle tutkivalle juttukokonaisuudelle.
Teittisen artikkeli “Pitkä vuoro – nepalilaisten ravintoloiden synkkä puoli“ paljasti selkeästi ja vastaansanomattomasti suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvan arkipäivän ihmiskaupan. Jutussaan Teittinen teki näkyväksi vaietun ilmiön, joka tapahtui käytännössä kaikkien silmien alla.
Artikkelia varten käytettiin monipuolisesti lähteitä, mutta erityistä huomiota palkintoraati haluaa antaa sille, että siinä päästettiin ääneen ne, joita ei usein kuulla.
– Tutkivan journalismin tarkoitus on tuoda julkisuuteen tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita, joista ei puhuta. Samalla sillä on mahdollisuus antaa ääni vaiennetuille. Teittinen ansaitsi haastateltaviensa luottamuksen ja kertoi heidän tarinansa, Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.
Jutussa tuodaan myös ansiokkaasti ilmi niitä seikkoja, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ja sen jatkumisen. Artikkeli ja siitä tehdyt käännökset voivat osaltaan myös auttaa ilmiön kitkemisessä. Artikkelin aiheuttama keskustelu oli laajaa.
Tutkivan journalismin yhdistys on jakanut myös Jääraappa-palkinnon tunnustuksena avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Tänä vuonna Jääraappa-palkinnolla palkitaan Helsingin Sanomien Verokone. Vuodesta 1999 asti Helsingin Sanomien verokone on koonnut ja julkaissut tietoja eniten tuloja saaneista suomalaisista. Kerättyä tietokantaa voivat hyödyntää vapaasti kaikki kansalaisista tutkijoihin ja muihin tiedotusvälineisiin. Kattava verokone onkin vuosia ollut keskeinen avoimuuden rakentaja Suomen rikkaimpien tulotasosta.
Verokoneen merkitys on noussut yhä suurempaan asemaan sen jälkeen, kun Verohallinto linjasi suomalaisten voivan halutessaan salata nimensä medioille toimitettavasta Suomen suurimmat tulot saaneiden henkilöiden listasta. Verokoneen tarjoama tietokanta on tärkeä apuväline, jolla näiden henkilöiden tuloja on mahdollista seurata jatkossakin Verohallinnon avoimuuden vastaisesta linjanmuutoksesta huolimatta.
Vaikka viime vuosi oli toimituksissa kiireellistä aikaa esimerkiksi eduskunta- ja EU-vaalien takia Tutkivien toimittajien hallitus toteaa jälleen, että vuoden taso oli korkea. On ilo nähdä, että sekä isot sekä pienemmät mediatalot satsaavat tutkivaan journalismiin.
Palkintoraatiin kuuluivat yhdistyksen hallituksen jäsenet Ville Eklund (pj), Annica Lindström, Kati Pehkonen, Maria Manner, Mirja Kolttola ja Pauliina Siniauer.
Lisätietoja:
Ville Eklund, Tutkivan journalismin yhdistyksen pj.
tutkiva@gmail.com
Lumilapio 2019 -finalistit aakkosjärjestyksessä:
Luottamus lopahti
Susanna Kemppainen / Kaleva ja Lapin Kansa
Susanna Kemppaisen artikkeli avaa näkymän paikallispolitiikassa käytävän sisäisen pelin tavalla, jota harvoin pääsee ulkopuolisena seuraamaan. Äänestäjille tuli harvinainen mahdollisuus kuulla välirikon osapuolten aiemmin vaietut kertomukset ja tehdä itse päätelmänsä asiassa. Yleensä nämä keskustelut käydään suljettujen ovien takana, vaikka niiden seurauksena paikallisten äänin luottamuksen saaneiden mahdollisuudet käyttää valtaa voivat muuttua radikaalisti. Kemppainen näytti, kuinka kamppailu vallasta heijastuu niin puolueiden ylimmiltä tasoilta paikallispoliitikkojen arkeen asti. Artikkeli on erinomainen esimerkki paikallistason politiikan journalimista.
Sanna eli tavallista elämää, kunnes perheeseen tuli mustaan kaapuun pukeutunut toinen vaimo – IS paljastaa kantasuomalaisten naisten avainroolin radikaalissa muslimiverkostossa
Mikko Marttinen ja Heini Kilpamäki / Ilta-Sanomat
Niin sanotut Isis-naiset nousivat koko valtakunnan puheenaiheeksi suomalaisen Sannan annettua haastattelun syyrialaiselta vankileiriltä. Ilta-Sanomien artikkeli avasi naisen taustoja ja toi julkisuuteen äärimmäistä islamin tulkintaa edustavan verkoston, jossa myös naiset olivat nousseet merkittäviin asemiin. Juttu toi näkyviin Isisin maille matkanneiden henkilöiden taustat ja motiivit konfliktialueelle lähtemiseen. Vaativan tiedonhankinta ja haastattelujen saamisen lopuksi työryhmä onnistui saamaan ryhmän keskeiseksi vaikuttajaksi katsotun naisen kommentit.
Kotiensa vangit: Rakennusyhtiö Siscon bisneksiä tutkiva verkkokokonaisuus
Jouni Munukka / Yle MOT
Rakennusyhtiö Siscon toiminnassa tapahtuneita epäselvyyksiä perannut verkkokokonaisuus paljasti, miten tukalaan välikäteen rakennusyhtiön laiminlyönnit olivat jättäneet asunnonhankkijat. Laajan tiedonhankinnan pohjalta toimittaja piirsi kuvan systemaattisista väärinkäytöksistä, joissa maksajiksi uhkaavat jäädä paitsi asunnonostajat myös valtio. Samalla artikkeli paljasti, miten pitkälle epärehellisesti toimineet tahot voivat päästä ilman valvonnan väliintuloa.
Beslöt betala åt sig själva för avvecklingsjobbet
Annika Orre / Nya Åland
Nya Ålandin artikkeli toi esiin hyvän esimerkin paikallistason väärinkäytöksestä, jota voisi pitää arkielämän korruptiona. Kaupungin omistaman yrityksen johtohenkilöt päättivät omatoimisesti maksaa itselleen huomattavaa palkkaa projektissa, jonka venyessä myös veronmaksajien menot kasvoivat. Artikkeli on näyttää mallia paikallismedioiden kyvystä tuoda esille paikallisella tasolla merkittäviä uutisia. Samalla se osoittaa, miten merkittävää on taata asiakirjajulkisuus myös tilanteissa, joissa viranomainen tai kunta on yhtiöittänyt toimintaansa. Ilman toimivaa tiedonsaantia olisi tapauksen merkittävät yksityiskohdat jääneet pimentoon paitsi toimittajilta myös niiltä kansalaisilta, joiden maksamia veroja hankkeeseen käytettiin.
Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa – Vanhustenhoidon ongelmat -juttukokonaisuus
Riku Roslund ja Jaakko Mäntymaa / Yle A-Studio
Roslund ja Mäntymaa olivat ison aiheen päällä hyvissä ajoin, ennen kun viranomaistoiminta nosti vanhustenhoidon valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Massiivinen tietopyyntö yhdistettynä järjestelmälliseen aineiston järjestämiseen avasi näkymän suurimpien vanhustenhoidon toimijoiden laiminlyönteihin. Aineiston avulla pystyttiin vastaamaan nopeasti yleisölle syntyneisiin kysymyksiin hoivakotitoiminnasta ja myös kertomaan, missä ongelmia oli havaittu. Aineisto yhdistettynä haastatteluihin hoivayritysten sisäpuolelta ja liepeiltä toi esille myös viranomaisvalvonnan puutteet.
Pitkä vuoro – nepalilaisten ravintoloiden synkkä puoli
Paavo Teittinen / HS
Nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuvaa työvoiman hyväksikäyttöä ja suoranaista ihmiskauppaa perannut artikkeli todisti poikkeuksellisella vastaansanomattomuudella silmien edessä tapahtuvan arkipäivän ihmiskaupan. Paavo Teittinen päästi ääneen ihmiset, jotka eivät aiemmin ole saaneet suunvuoroa ja teki kovalla työllä hankitun luottamuksen avulla vaietun ilmiön näkyväksi. Samalla se juttu toi esille ne piirteet yhteiskunnassa, jotka mahdollistavat esille tuodun hyväksikäytön. Erityisen arvokasta oli jutun kääntäminen englanniksi ja nepaliksi, joka osaltaan auttaa ilmiön julkituloa myös alueilta, joista työvoimaa rekrytoidaan.