
Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2019 Lumilapio-palkinnon saajaksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yli 40.
– Tänä vuonna ehdokkaat tarkkailivat erityisen ansiokkaasti rahaa ja taloudellista valtaa. Erinomaisia ehdotuksia jälleen paljon, ja raadin epäkiitollisena tehtävänä oli valita niistä edustava joukko Lumilapio-finalisteiksi. Samalla moni huomionsa ansainnut juttu jäi valitettavasti kuusikon ulkopuolelle, yhdistyksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.
Useita ehdokkaita yhdisti myös se, että niissä annettiin ääni niille, joita ei yleensä kuulla. Tutkiva journalismi tuokin parhaimmillaan esille piilossa olevia tapahtumaketjuja ja ilmiöitä.
Yhdistys halusi tuoda esille ansiokkaita töitä erilaisista medioista, sillä tutkivaa, perusteellista journalismia tehdään monenlaisissa toimituksissa. Samalla kun monista taloista saatiin useita hienoja ehdotuksia, ei joistain erinomaista journalismia tekevästä mediasta ei valitettavasti tullut yhtään ehdotusta.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan Tutki-konferenssin iltajuhlassa. Samassa tilaisuudessa yhdistys jakaa Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Lumilapio 2019 -finalistit aakkosjärjestyksessä:
Luottamus lopahti
Susanna Kemppainen / Kaleva ja Lapin Kansa
Susanna Kemppaisen artikkeli avaa näkymän paikallispolitiikassa käytävän sisäisen pelin tavalla, jota harvoin pääsee ulkopuolisena seuraamaan. Äänestäjille tuli harvinainen mahdollisuus kuulla välirikon osapuolten aiemmin vaietut kertomukset ja tehdä itse päätelmänsä asiassa. Yleensä nämä keskustelut käydään suljettujen ovien takana, vaikka niiden seurauksena paikallisten äänin luottamuksen saaneiden mahdollisuudet käyttää valtaa voivat muuttua radikaalisti. Kemppainen näytti, kuinka kamppailu vallasta heijastuu niin puolueiden ylimmiltä tasoilta paikallispoliitikkojen arkeen asti. Artikkeli on erinomainen esimerkki paikallistason politiikan journalimista.
Sanna eli tavallista elämää, kunnes perheeseen tuli mustaan kaapuun pukeutunut toinen vaimo – IS paljastaa kantasuomalaisten naisten avainroolin radikaalissa muslimiverkostossa
Mikko Marttinen ja Heini Kilpamäki / Ilta-Sanomat
Niin sanotut Isis-naiset nousivat koko valtakunnan puheenaiheeksi suomalaisen Sannan annettua haastattelun syyrialaiselta vankileiriltä. Ilta-Sanomien artikkeli avasi naisen taustoja ja toi julkisuuteen äärimmäistä islamin tulkintaa edustavan verkoston, jossa myös naiset olivat nousseet merkittäviin asemiin. Juttu toi näkyviin Isisin maille matkanneiden henkilöiden taustat ja motiivit konfliktialueelle lähtemiseen. Vaativan tiedonhankinta ja haastattelujen saamisen lopuksi työryhmä onnistui saamaan ryhmän keskeiseksi vaikuttajaksi katsotun naisen kommentit.
Kotiensa vangit: Rakennusyhtiö Siscon bisneksiä tutkiva verkkokokonaisuus
Jouni Munukka / Yle MOT
Rakennusyhtiö Siscon toiminnassa tapahtuneita epäselvyyksiä perannut verkkokokonaisuus paljasti, miten tukalaan välikäteen rakennusyhtiön laiminlyönnit olivat jättäneet asunnonhankkijat. Laajan tiedonhankinnan pohjalta toimittaja piirsi kuvan systemaattisista väärinkäytöksistä, joissa maksajiksi uhkaavat jäädä paitsi asunnonostajat myös valtio. Samalla artikkeli paljasti, miten pitkälle epärehellisesti toimineet tahot voivat päästä ilman valvonnan väliintuloa.
Beslöt betala åt sig själva för avvecklingsjobbet
Annika Orre / Nya Åland
Nya Ålandin artikkeli toi esiin hyvän esimerkin paikallistason väärinkäytöksestä, jota voisi pitää arkielämän korruptiona. Kaupungin omistaman yrityksen johtohenkilöt päättivät omatoimisesti maksaa itselleen huomattavaa palkkaa projektissa, jonka venyessä myös veronmaksajien menot kasvoivat. Artikkeli on näyttää mallia paikallismedioiden kyvystä tuoda esille paikallisella tasolla merkittäviä uutisia. Samalla se osoittaa, miten merkittävää on taata asiakirjajulkisuus myös tilanteissa, joissa viranomainen tai kunta on yhtiöittänyt toimintaansa. Ilman toimivaa tiedonsaantia olisi tapauksen merkittävät yksityiskohdat jääneet pimentoon paitsi toimittajilta myös niiltä kansalaisilta, joiden maksamia veroja hankkeeseen käytettiin.
Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa – Vanhustenhoidon ongelmat -juttukokonaisuus
Riku Roslund ja Jaakko Mäntymaa / Yle A-Studio
Roslund ja Mäntymaa olivat ison aiheen päällä hyvissä ajoin, ennen kun viranomaistoiminta nosti vanhustenhoidon valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Massiivinen tietopyyntö yhdistettynä järjestelmälliseen aineiston järjestämiseen avasi näkymän suurimpien vanhustenhoidon toimijoiden laiminlyönteihin. Aineiston avulla pystyttiin vastaamaan nopeasti yleisölle syntyneisiin kysymyksiin hoivakotitoiminnasta ja myös kertomaan, missä ongelmia oli havaittu. Aineisto yhdistettynä haastatteluihin hoivayritysten sisäpuolelta ja liepeiltä toi esille myös viranomaisvalvonnan puutteet.
Pitkä vuoro – nepalilaisten ravintoloiden synkkä puoli
Paavo Teittinen / HS
Nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuvaa työvoiman hyväksikäyttöä ja suoranaista ihmiskauppaa perannut artikkeli todisti poikkeuksellisella vastaansanomattomuudella silmien edessä tapahtuvan arkipäivän ihmiskaupan. Paavo Teittinen päästi ääneen ihmiset, jotka eivät aiemmin ole saaneet suunvuoroa ja teki kovalla työllä hankitun luottamuksen avulla vaietun ilmiön näkyväksi. Samalla se juttu toi esille ne piirteet yhteiskunnassa, jotka mahdollistavat esille tuodun hyväksikäytön. Erityisen arvokasta oli jutun kääntäminen englanniksi ja nepaliksi, joka osaltaan auttaa ilmiön julkituloa myös alueilta, joista työvoimaa rekrytoidaan.