Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt viisi journalistista työtä ehdolle Lumilapio-palkinnon saajaksi. Lumilapiolla palkitaan tänä keväänä vuoden 2017 paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli ennätysmäärä, yli 40.
Ilahduttavasti ehdotuksia tuli monipuolisesti niin suurista mediataloista kuin maakuntalehdistä ja ruotsinkielisistä medioistakin. Moni palkintoehdokkaista oli tehty toimittajien yhteistyönä.
”Toimitusten resurssien niukentuessa yhteistyön merkitys kasvaa. Isojen yhteiskunnallisten epäkohtien kaivaminen on helpompaa, kun toimittajat yhdistävät voimansa – apua ja tietoja voi jakaa jopa valtioiden rajojen yli ja kilpaileville kollegoille”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Lundell.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan Tutki!2018-konferenssin yhteydessä järjestettävässä iltajuhlassa Helsingissä perjantaina 20.4.2018. Samassa tilaisuudessa yhdistys jakaa Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Lisätietoja:
Tiina Lundell
Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja
040 868 2618
Lumilapio 2017 -finalistit aakkosjärjestyksessä:
Silvervatten – bot eller hot?
Annvi Gardberg / Yle
Yleisradion Spotlight paljasti Silvervatten-ohjelmassaan uskomuslääketieteeseen liittyviä ongelmia. Annvi Gardbergin toimittamassa ohjelmassa esitetyt tiedot johtivat laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja viranomaisten väliintuloon. Suomen viranomaiset eivät ennen ohjelmaa juurikaan tienneet, miten hopeavettä markkinoidaan terveysväittämin eivätkä varoittaneet hopeaveden juomisen vaaroista. Ohjelman jälkeen Fimea kielsi yhtä suomalaisvalmistajaa myymästä hopeavettä, koska valmistaja ei suostunut muuttamaan markkinointiaan. Evira ja THL varoittivat hopeaveden juomisen terveysriskeistä ja Lääkäriliitto vaati puoskaroinnin kieltävää lakimuutosta Ruotsin esimerkin mukaisesti. Yksi kansanedustajista teki poliisille tutkintapyynnön ohjelmassa haastatellusta äidistä, joka juotti vauvalleen hopeavettä.
SFV belönar sin chef med magnifik lyxbostad
Maria Gestrin-Hagner / Hufvudstadsbladet
Hufvudstadsbladetin toimittaja Maria Gestrin-Hagner osoitti laajassa juttukokonaisuudessaan, kuinka yleishyödyllisen Svenska folkskolans vänner – yhdistyksen johto oli salaa järjestelemässä kansliapäällikölleen ylellistä työsuhdeasuntoa. Samaan aikaan yhdistys oli ollut pitkään säästökuurilla. Artikkelit poikivat vilkkaan ja kriittisen keskustelun siitä, onko lahjoitusten varassa toimivan yhdistyksen sopivaa ylläpitää luksusasuntoa johtajaansa varten. Lopulta asunto ei siirtynyt kansliapäällikön haltuun. Vastaavissa yhdistyksissä ja säätiöissä valta on usein muutamien ihmisen käsissä. Tässä tapauksessa toimittaja teki paljon töitä salaisten suunnitelmien selvittämiseksi sisäpiireistä, jotka eivät helposti paljasta tietojaan. Ilman Gestrin-Hagnerin tutkivaa työtä ja johdon sitkeää haastamista tarina olisi todennäköisesti päättynyt eri tavalla kun nyt.
Paratiisin paperit: kansainvälinen jättivuoto veronkiertäjistä ja rahanpesusta
Jyri Hänninen ja Minna Knus-Galán / Yle
Suomesta vain Yleisradion toimittajat olivat mukana poikkeuksellisen laajan kansainvälisen tietovuodon selvittelyssä. Yhteensä 13,4 miljoonasta alun perin saksalaiselle Süddeutsche Zeitungille vuodetusta asiakirjasta Minna Knus-Galán ja Jyri Hänninen koostivat kahden MOT-ohjelman kokonaisuuden (Lainkiertäjät ja Maltan pankkiritarit), jossa tuli ilmi sekä suurten kansainvälisten yritysten että merkittävien suomalaisten liikemiesten ja muiden toimijoiden tapa hyödyntää veroparatiiseja oman taloudellisen etunsa edistämiseksi. Näitä veronkierron ja rahanpesun kanavia on viranomaistenkin vaikea jäljittää. Kuukausien työ ja tietojen analysointi edellyttivät jättivuodon tutkimisen ohella esimerkiksi julkisten lähteiden penkomista sekä suurten datamäärien hallintaa ja salattua viestintää.
Lasten rajua hyväksikäyttöä turkulaisessa koulussa
Annamari Nurminen ja Esko Pihkala / Turun Sanomat
Annamari Nurmisen ja Esko Pihkalan juttusarja alaikäisten hyväksikäytöstä turkulaisessa Luostarivuoren koulussa oli vavahduttava. Se kertoi opettajasta, joka on käyttänyt väärin valta-asemaansa alaikäisiä uhrejaan kohtaan. Turun Sanomien artikkelit ovat esimerkkejä huolellisesta uutistyöstä, jotka käsittelevät vaikeaa ja herkkää aihetta. Haastateltavien luottamuksen saavuttaminen on edellytys työn onnistumiselle. Tapahtumat herättävät yhä paljon kysymyksiä, jotka Nurminen ja Pihkala ovat tuoneet esiin ansiokkaasti. Tapahtumista on kulunut pitkä aika, eikä tekijää enää ole mahdollista saada vastuuseen oikeudessa. Pihkala kiteytti uutistaan taustoittavassa tekstissä, miksi tällaisia paljastuksia on silti tehtävä: ”Juuri tällaisina hetkinä media voi oikeuttaa oman olemassaolonsa tekemällä tehtävänsä. Vapaalle lehdistölle on annettu länsimaisissa yhteiskunnissa oma roolinsa nimenomaan niitä päiviä varten, jolloin oikeusjärjestelmä ei toimi.”
Kuntapäättäjien rikoksia piilossa äänestäjiltä ja puolueilta
Tuomo Pietiläinen ja Niko Vartiainen / Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomien toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Niko Vartiainen ovat valtavaan data-aineistoon perustuvaa juttukokonaisuuttaan varten tehneet poikkeuksellisen laajan selvitystyön kunnanvaltuutettujen ja varavaltuutettujen taustoista. Osa selvityksen tiedoista tuli yllätyksenä, paitsi äänestäjille, myös tuomittuja kuntavaaliehdokkaiksi asettaneille puolueille. Pietiläisen ja Vartiaisen perusteellisen työn suurin ja poikkeuksellisin ansio on kuitenkin selvityksen jakaminen myös muiden medioiden käyttöön. Selvitys poiki alueellisiin lehtiin lukuisia juttuja, joissa ruodittiin kuntapäättäjien rötöksiä. Juuri tällaista avoimuutta ja yhteistyötä palkintoraati toivoisi useammin näkevänsä.