
Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2023 valtakunnallisen Lumilapio-palkinnon saajaksi ja kolme paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapio-palkintofinalistiksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus.
Ehdotuksia palkinnon saajiksi oli tänä vuonna yli 40, ja yleinen taso ehdotuksissa oli tänäkin vuonna korkea. Paikallista journalismia on palkittu vasta kerran aiemmin, ja sillä on haluttu nostaa esiin alueellisia tutkivia juttuja.
– Ehdotuksista huomaa tämän alueellisen toimitustyön olevan erittäin tärkeää, ja erityisesti pidän siitä että kategoria näyttää miten varsin pienillä resursseilla työskentelevillä paikallistoimituksilla on taitoja tehdä oivaltavia tutkivia juttuja, hallituksen puheenjohtaja Olli Pietiläinen sanoo.
Pietiläinen lisää, että palkitsemisessa jo ehdokkaiden harkinnassa on valtava valinnan vaikeus.
– Myös tänä vuonna raadissa karsimme monia erinomaisia tutkivia juttuja ehdokkaiden listalta. Tällä lailla joudumme valikoimaan ehdokkaita niin, että saamme kunkin vuoden parhaimmat tutkivat kokonaisuudet esiin, ensi kertaa raadissa toiminut puheenjohtaja Pietiläinen toteaa.
Lumilapio-palkintojen saajat julkistetaan 23.5. Helsingissä iltatilaisuudessa, osoitteessa Museokatu 10.
Valtakunnallisen tutkivan journalismin Lumilapioehdokkaat (aakkosjärjestyksessä):
De kenyanska studerandena tvingades ändå betala för utbildningen – riskerar deportation efter tusentals euro till Laurea ja jutut sarjasta
Max Nyberg ja Jeanette Björkqvist/HBL Ab
Toimittajat Max Nyberg (Borgåbladet) ja Jeanette Björkqvist (HBL) paljastivat keväällä 2023 suomalaisen koulutusvientiohjelman varjopuolen. Satoja Kenialaisia opiskelijoita houkuteltiin Suomeen opiskelemaan ammattikorkeakouluihin, kuten Laureaan. Nuoret opiskelijat joutuivat mahdottomaan tilanteeseen viranomaisten toiminnan takia, koska heille tuli yllättäen maksettavaksi tuhansia euroja Suomessa koulutuksestaan. Raportointi sai laajaa huomiota ja se johti ammattikorkeakoulujen opetusohjelmien muutoksiin. Lopulta suuri osa oppilaista pystyi jatkamaan opiskeluaan.
Helsinkiläisestä ”päiväkodista” paljastui saudirahalla pyörivä moskeija – johtajalta hämmentäviä kommentteja muslimiväestöstä, homoista ja Erdoganista, juttusarja
Mikko Marttinen/Ilta-Sanomat
Uskonto ja sen seuraaminen yhteiskunnassa on monesti Suomen mediassa sivuroolissa. Huolellisella tutkivalla työllä Mikko Marttinen onnistui paljastamaan Malmin salamoskeijan, jonka opetuksissa on selkeitä salafistisia piirteitä. Jälkikäteen paljastus uskonnonopettajan opetussisällöistä herätti keskustelua hengellisen opetuksen roolista nykyisessä koulujen opetussuunnitelmassa.
Katkennut yhteys ja Venäjä on aktivoitunut Suursaaressa
Anu Rummukainen ja Taneli Arponen/Yle
Uusien menetelmien kehittäminen on yksi isoimpia tutkivan journalismin uudistavia voimia yhteiskunnassa ja yleisön informoimisessa. Tutkiva journalismi voi toisin sanoen kehittää täysin uudenlaista tiedonhankintaa. Tällaiseen harvinaiseen työhön Ylen toimitus ryhtyi vielä jutun julkaisemisen aikoihin viranomaisten vaietessa elektronisesta häirinnästä, joka tuli selvästi Venäjältä. Ylen toimittaja ja koodari hankkivat tiedot käyttämällä hyväkseen lentokoneiden tallentamaa paikannusdataa, josta voitiin koostaa kartta, josta pahimmat häiriöt käyvät ilmi. Häirintä GPS-paikannustekniikalle on yhä hankala kysymys, jonka Ylen perusteellinen juttupari toi laajasti esiin Suomessa.
Kauneuskiihko
Svenska Yle Spotlight työryhmä, Anki Westergård ja Patrik Skön/Yle
Svenska Ylen tutkimus paljasti suuria puutteita Suomen suurimpiin kuuluvalla kauneuskirurgian klinikalla. Kauneuskiihko-projekti onnistui lisäksi selvittämään sen, mitä seuraa siitä, ettei esteettistä kirurgiaa säädellä ja valvota yhtä tiukasti kuin muuta erikoissairaanhoitoa. Kasvavaan markkinaan syntyy monenlaisia yrittäjiä – laki ei esimerkiksi edellytä erikoiskoulutusta vaikeita kirurgisia toimenpiteitä tekeviltä lääkäreiltä. Toimenpiteiden ongelmia Spotlightin tv-juttu selvitti haastatteluiden ja asiakirjalähteiden avulla.
Sepittäjä sisäpiirissä
Outi Salovaara/Helsingin Sanomat
Ehdolla oleva Outi Salovaaran artikkeli kertoi poikkeuksellisen tarinan miehestä, joka oli 1990-luvulta lähtien häikäilemättömästi väärennetyillä ja tekaistuilla ansioilla oli soluttautunut Suomessa erilaisiin turvallisuus- ja pelastusalan järjestöihin ja organisaatioihin. Harvinaislaatuinen tapaus on herättänyt suomalaiset miettimään sitä, keillä on pääsy yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tietoihin ja kuinka sinisilmäisiä pahimmillaan voidaan olla henkilön esittämistä väitteistä. Erityisesti jutusta lukija saa käsityksen siitä, miten perinpohjainen, asiakirjoihin perehtynyt kaivuutyö toimittajalla on ollut salaperäisen miehen taustojen paljastamisessa.
Täydellinen pako
Paavo Teittinen ja työryhmä/Helsingin Sanomat
HS:n Tutkivassa ryhmässä toimitettu ja tuotettu juttu on esimerkki erimaalaisten lehtien välisestä yhteistyöstä. Irakilainen mies oli tuomittu henkirikoksesta ja hän oli paennut vankilasta, päätyen lopulta Suomeen. Monimutkainen juttuhanke hyödyntää paljon tutkivia työmenetelmiä, yhteistä tiedonjakoa kansainvälisesti toimitusten kesken ja tiedonhankintaa myös ulkomailta. Jutusta seurasi viranomaisten selvityksiä siitä, miten miehen suhteen pitäisi toimia ja miten vastaaviin tapauksiin puututtaisiin jatkossa. Suomessa sekä sisäministeri että oikeusministeri lupasivat korjata jutun esiin nostamat ongelmat.
Paikallis-alueellisen tutkivan journalismin Lumilapioehdokkaat (aakkosjärjestyksessä):
Bandidos-pomo valittiin aliurakoitsijaksi Iisalmen uimahalliin
Asta Tenhunen/Savon Sanomat
Paikallislehden toimittajan, Asta Tenhusen, työskentely paljasti rakennusalan kytkentöjä. Kaivuu ja perinpohjainen taustojen selvittäminen näytti alihankintaketjun ja kilpailutuksen kautta yhden osahankkeen menneen rikollistaustaisille henkilöille. Jutussa on selvitetty Iisalmen kaupungin taloudelliseen hankkeeseen liittyviä toimijoita pitkälle, eli tavanomaisia rekisteritietoja enemmän.
Miltä tuntuu, kun itse jalostetut siitosketut tapetaan?
Maija Ahonen/Perhonjokilaakso-lehti
Paikallislehden toimittaja Maija Ahonen haastatteli Kaustisella yrittäjää kuntaa kuohuttavasta aiheesta. Yrittäjä oli aiemmin päätynyt hankalaan asemaan koska koko hänen elinkeinonsa, kettutarhaus, loppui lintuinfluenssavaaran vuoksi. Haastatteluiden saaminen aiheesta oli kaikille medioille miltei mahdotonta, koska yrittäjät kieltäytyivät sanomasta mitään. Sinnikkyydellä toimittaja löysi kuitenkin henkilön, joka kertoi mielipiteensä avoimesti. Alueen tarhausyrittäjistä jäljelle jäi vuoden loppuun mennessä vain viidennes entiseen verrattuna, mikä kuvaa asian tärkeyttä aivan lehden ydinlevikkialueella.
Valvira godkände barnporrläkaren ja Barnporrläkare fortsätter arbeta
Michael Hancock/Nya Åland
Ahvenanmaalaisen lehden toimittaja Michael Hancock paljasti, miten alaikäisten seksikuvien hallussapidosta Ruotsissa tuomittu lääkäri saattoi viranomaisten hyväksynnällä jatkaa työskentelyä Suomessa. Juttu oli paikallislehden löytö omaehtoisen kaivuutyön kautta. Artikkeliparista seurasi suuri jatkojuttujen sarja muissa medioissa. Siitä tuli ruotsinkielisissä medioissa näkyvä tapaus, joka laajeni Suomessa ensin Hufvudstadsbladetin selvityksiin paikallistasolla Pohjanmaalla ja Svenska Ylen jatkojuttuihin aiheen ympäriltä laajemmin. Tapauksen raportointi Suomessa johti selvityksiin lainmuutoksen tarpeesta ja työryhmän perustamiseen. Työryhmän yksi tavoite on lakipykälien yhtenäistäminen naapurimaiden välillä osana laajamittaista lain kokonaisuudistusta.
Juttua muokattu 22.5. kello 21.02: Muutettu väärä tieto, että alueellisia juttuja olisi palkittu nyt kolmatta kertaa valtakunnallisten rinnalla. Oikea tieto on, että alueellisia juttuja palkitaan toista kertaa.